ETUSIVU

Suomalaisen Tiedeakatemian logo

Suomalainen Tiedeakatemia

on yleistieteellinen keskusseura, jonka tehtävänä on edistää tieteellistä tutkimusta sekä toimia korkeatasoista tiedettä edustavien tutkijoiden yhdyssiteenä. Se on perinteinen tiedeakatemia siinä mielessä, että sen jäsenmäärä on rajattu ja jäsenistö valitsee uudet jäsenet tieteellisten ansioiden perusteella. Tiedeakatemia toteuttaa tehtäväänsä järjestämällä esitelmä- ja keskustelutilaisuuksia, kustantamalla tieteellisiä julkaisuja, myöntämällä apurahoja, tekemällä aloitteita tiedettä ja tieteenharjoittajia koskevissa kysymyksissä sekä antamalla lausuntoja. Tiedeakatemialla on edustaja monessa tieteellisessä järjestössä, komiteassa ja säätiössä.


Ajankohtaista

Suomalaisen Tiedeakatemian yhteisistunto 8.9.2014 - Uusien jäsenten ilta
Suomalaisen Tiedeakatemian seuraava yhteisistunto järjestetään Säätytalossa 8.9.2014 klo 17.15 alkaen. Tilaisuuteen on vapaa pääsy! Lisätietoja

Vilho, Yrjö ja Kalle Väisälän apurahahaku 2014 vuodelle 2015
Apurahahaku on avoinna 15.8.-26.9.2014. Hakuilmoitus

"Demographic Change in Europe"-kannanotto
Kahdeksan eurooppalaista tiedeakatemiaa ovat yhdessä julkaisseet kannanoton "Demographic Change in Europe". Kahdeksan eurooppalaisen tiedeakatemian yhteisessä kannanotossa arvioidaan, että matala syntyvyys, ikääntyvä väestö ja kasvava maahanmuutto asettavat tuntuvia haasteita poliittiselle päätöksenteolle.

Kannanotto on ladattavissa Suomalaisen Tiedeakatemian kotisivuilla. Sivuilla on myös kannanoton tiedote. Lisätietoja ja kannanotto ja tiedote


Suomalaisen Tiedeakatemian Kannanottoja-sarja

Suomalainen Tiedeakatemia aloitti vuonna 2008 uuden toimintamuodon, Kannanottoja-sarjan. Sarjan ensimmäiset osat koskevat koulusurmia ja turpeen energiakäyttöä.

Kolmas osa, Kirjeitä nuorelle tutkijalle - kannanottoja tutkijan arjesta, sisältää juuri väitöskirjansa tehneiden nuorten tutkijoiden kokemuksia ja odotuksia tutkijan työstä nyky-Suomessa. Kirjoittajina on sekä luonnontieteilijöitä että humanisteja. Suomessa, ja muuallakin maailmassa, on julkaistu varsin vähän nuorten tutkijoiden kokemuksia tieteenteosta uusien haasteiden keskellä.

Kannanottjen sähköiset versiot ovat ladattavissa Tiedeakatemian sivuilta. Lisätietoja Kannanottoja-sivulta.

Nuorten Akatemiaklubi

Suomalainen Tiedeakatemia aloitti syksyllä 2009 uuden toimintamuodon Nuorten Akatemiaklubin, jonka tavoitteena on lisätä nuorten tutkijoiden näkyvyyttä Suomen tieteessä. Pyrkimyksenä on tuoda nuorten tutkijoiden panos tieteitten väliseen keskusteluun ja lisätä tieteiden välistä ymmärrystä tutkijapiireissä. Suomalaisen Tiedeakatemian hallitus valitsee klubiin toimintakaudeksi nuoria lahjakkaita tutkijoita tieteen eri aloilta. Klubin toimikausi on yksi lukuvuosi, syyskuusta toukokuuhun.

Tapaamisissa klubilaiset esittävät tutkimustaan ja tutkimusmetodeitaan, jonka jälkeen alustusten pohjalta keskustellaan. Tilaisuuksia johtaa Suomalaisen Tiedeakatemian edustaja. Kokoukset videoidaan ja tallenteet esitetään Tiedeakatemian kotisivuilla. Lisätietoa Akatemiaklubista

Rakenne ja jäsenistö

Tiedeakatemia jakantuu kahteen osastoon, matemaattis-luonnontieteelliseen sekä humanistiseen. Osastot jakaantuvat vielä tieteenalakohtaisiin ryhmiin, joita matemaattis-luonnontieteellisessä osastossa on seitsemän ja humanistisessa kahdeksan. Ryhmillä on kiinteät paikkaluvut.

Tiedeakatemian varsinaisiksi jäseniksi kutsutaan ansioituneita suomalaisia tieteenharjoittajia. Erityisen ansioituneita tieteenharjoitajia ja tieteen suosijoita voidaan kutsua kunniajäseniksi. Vuodesta 1924 lähtien Tiedeakatemiaan on kutsutu myös ulkomaisia jäseniä. Uudet jäsenet valitaan vuosikokouksessa huhtikuussa. Lisätietoa jäsenistä sekä Tiedeakatemian jäsenlistat löytyvät Jäsenet-sivulta.

Kokoukset

Tiedeakatemia kokoontuu yhteisistuntoon kerran kuussa, perinteisesti kuukauden toisena maanantaina, jolloin pidetään tieteellisiä esitelmiä tai alustuksia ja paneelikeskusteluja. Huhtikuussa pidetään vuosikokous, jossa valitaan Tiedeakatemian toimihenkilöt sekä päätetään taloudesta ja muusta toiminnasta. Esitelmä- ja keskustelutilaisuudet ovat yleisölle avoimia. Pääsääntöisesti kokoukset ovat Säätytalossa Helsingissä, ja tapana on jo pitkään ollut säännöllisesti kokoontua myös jollakin toisella yliopistopaikkakunnalla. Kesäkuukausina kokouksia ei järjestetä. Lisätietoja kokouksista

Julkaisutoiminta

Tiedeakatemian julkaisujen myyntiä ja levitystä hoitaa Tieteellisten seurain valtuuskuskunta (TSV). Lisätietoa Julkaisut-sivulta.

Tiedeakatemia aloitti heti perustamisensa jälkeen tieteellisen julkaisutoiminnan. Vuosien kuluessa julkaisutoiminnasta on kehittynyt merkittävä tekijä Tiedeakatemian toiminnassa.

Tärkeimmät Tiedeakatemian kansainväliset tieteelliset sarjajulkaisut ovat neljästä alasarjasta koostuva Annales Academiae Scientiarum Fennicae sekä Folklore Fellows Communications eli FFC-sarja. Alusta lähtien on myös julkaistu kokouksissa pidetyt esitelmät sarjana Sitzungsberichte der Finnischen Akademie der Wissenschaften, joka vuodesta 1977 lähtien muuttui Vuosikirjaksi (Yearbook).

Tällä hetkellä Tiedeakatemia julkaisee seuraavia tieteellisiä sarjoja: 

Annales Academiae Scientiarum Fennicae

  • Mathematica. Kahdessa osassa vuosittain ilmestyvä tieteellinen aikakauskirja, jolla on laaja kansainvälinen kirjoittajakunta ja levikki.
  • Mathematica Dissertationes. Edellisen supplementtina ilmestyvä, korkeatasoisia väitöskirjoja sisältävä monografisarja.
  • Geologica - Geographica. 1-3 nidettä vuosittain julkaiseva monografiasarja.
  • Humaniora. Historiaan, filologiaan ja taidealoihin kuuluvia tutkimuksia 5-10 nidettä vuosittain julkaiseva monografiasarja.

Folklore Fellows' Communications

  • Folkloristiikan, uskontotieteen, kulttuuriantropologian ja kansatieteen alojen tutkimuksia 2-5 nidettä vuosittain julkaiseva kansainvälisesti arvostettu monografiasarja.

Tiedeakatemian historiaan mahtuu myös muutama julkaisu, joiden painaminen on jo lopetettu. Tällaisia ovat esimerkiksi vuosina 1939-1958 julkaistu Suomen historiaa valaisevia asiakirjoja monografiasarjana "Documenta historica" sekä A-sarjan Chemica, Biologica ja Medica.

Yksi tärkeimmistä jo lopetetuista sarjoista on Sodankylän geofysiikan observatorio on vuodesta 1921 lähtien julkaissut sarjaa "Veröffentlichungen des geophysikalischen Observatoriums der Finnischen Akademie der Wissenschaften", joka sisälsi lähinnä observatorion magneettisia havaintotuloksia. Observatorion siirryttyä 1997 Oulun yliopiston alaisuuteen siirtyy ko. sarja myös Oulun yliopistolle.

Yhteistoiminta muiden järjestöjen kanssa

Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) hallitukseen Tiedeakatemia nimeää kaksi jäsentä, joista toinen toimii tavan mukaan hallituksen puheenjohtajana. TSV:n yhteydessä toimii tiedeakatemiajaos, joka jatkaa vuoden 2008 alusta alkaen Suomen Tiedeakatemiain Valtuuskunnan työtä.

Tiedeakatemialla on edustaja myös monissa kansallisissa tieteellisissä järjestöissä ja tiedettä rahoittavissa säätiöissä. Tiedeakatemia nimeää esimerkiksi Alfred Kordelinin säätiöön kaksi ja jaostoihin viisi edustajaa. Samoin useassa ICSU:n kansallisessa komiteassa on Tiedeakatemialla edustaja.

Yhteydenpito Suomen Akatemian kanssa on viime vuosina merkittävästi vilkastunut.

Suomen aseman vahvistaminen yhdentyvän Euroopan tiede- ja tutkimuspolitiikan suunnittelussa ja toteuttamisessa on lähitulevaisuuden haaste myös Suomalaiselle Tiedeakatemialle yhteystyössä muiden järjestöjen ja viranomaisten kanssa.

Tiedeakatemian historia

Oiva Ketonen: Suomalainen Tiedeakatemia 1908-1958, Helsinki 1959
Aimo Halila: Suomalainen Tiedeakatemia 1908-1983, Helsinki 1987
Jyrki Paaskoski: Oppineiden yhteisö. Suomalainen Tiedeakatemia 1908-2008. Helsinki 2008.

Tiedeakatemian toimitilat

Tiedeakatemia toimii Väisälän rahaston nimiin Alfred Kordelinin säätiöltä ja Suomen Kulttuurirahastolta vuonna 2002 ostetuissa tiloissa osoitteessa Mariankatu 5. Yhteystiedot.

100-vuotias Tiedeakatemia

Suomalainen Tiedeakatemia perustettiin vuonna 1908 toimimaan suomenkielisten tieteenharjoittajien yhdistäjänä ja tukijana. Uuden yleistieteellisen seuran perustaminen jo vuodesta 1838 toimineen Suomen Tiedeseuran rinnalle johtui perustamisajan kielipoliittisesta tilanteesta. Aloitteentekijöitä uuden tiedeakatemian perustamisessa olivat mm. professorit Kaarle Krohn sekä Gustaf Komppa, joista Komppa toimi yleisihteerinä 1908-1944. Tiedeakatemian ensimmäisenä esimiehenä toimi professori Eliel Aspelin-Haapkylä. Vastaperustetussa Tiedeakatemiassa olivat kansalliset humanistiset tieteet aluksi voimakkaasti esillä, mutta myöhemmin luonnontieteiden osuus vahvistui.

Juhlavuonna 2008 ilmestyi dosentti Jyrki Paaskosken kirjoittama kattava historia-teos "Oppineiden yhteisö. Suomalainen Tiedeakatemia 1908-2008".