Teologia ja varhaismoderni filosofia -kokous käsittelee uskonnollisen perinteen ja filosofian kohtaamista 1500- ja 1600-lukujen Euroopassa. Kyseinen aikakausi on Euroopan aatehistorian kannalta erityisen tärkeä, sillä silloin muotoutuivat nykyistä Eurooppaa määrittävät kansallisvaltiot ja tunnustukselliset kirkkokunnat. Näiden syntyessä tulivat ajankohtaisiksi myös kysymykset suvaitsevaisuudesta ja ajatuksen sekä omantunnon vapaudesta.

Suomalaisen Tiedeakatemian 100-vuotisjuhlakokouksiin kuuluvassa seminaarissa kolmetoista kansainvälistä ja kaksi suomalaista asiantuntijaa luennoi viidestä eri aihekokonaisuudesta. Torstain 7. helmikuuta avaussession esitelmät käsittelevät katolisen teologian ja filosofian vuorovaikutusta Trenton kirkolliskokouksen (1545-1563) jälkeisenä aikana. Tällöin esimerkiksi jesuiittaveljestö vaikutti voimakkaasti eurooppalaiseen sivistykseen.

Perjantain, 8. helmikuuta, aamupäivän istunto painottuu protestanttisen Euroopan filosofian ja teologian käsityksiin. Reformaatio painotti kansanopetuksen, mutta myös perusteellisen yliopistokoulutuksen merkitystä. Se uudisti filosofian opetusta, mutta myös jatkoi omintakeisella tavalla keskiajan aristotelismin perinteitä.

Perjantai-iltapäivän seminaari keskittyy tarkastelemaan varhaismodernien filosofien käsityksiä ilmoitetuista uskonnollisista totuuksista. Tällöin Descartesin ja Leibnizin luoma uusi tieteellinen metodiikka asetti uskonnon uudenlaiseen asemaan.

Lauantain, 9. helmikuuta, aamupäivän sessio paneutuu skeptisimin ja suvaitsevaisuuden sekä nousevan luonnontieteen kysymyksiin. Iltapäivän
päätösistunto jatkaa ilmoitettujen totuuksien aihepiiriä, tällä kertaa painottuen muun muassa Berkeleyn ja Hobbesin ajatteluun.

Kaikki esitelmät ovat englanninkielisiä ja yleisölle avoimia. Ne pidetään Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin luentosalissa, Fabianinkatu 24 A,
pohjakerros. Lisätietoja antaa dos. Pekka Kärkkäinen (p. 09-191 23307, sähköposti:pekka.karkkainen (at) helsinki.fi)


 ohjelma