APURAHAT JA PALKINNOTApurahat ja palkinnotTiedeakatemialle on lahjoituksina ja testamentteina kertynyt varoja, jotka on rahastoitu. Rahastojen tuottoa käytetään apurahoihin ja palkintoihin. AVOIMET HAUT - 1 avoin haku Väisälän rahasto 22.8.-28.9.2010 Hakuilmoitus Vilho, Yrjö ja Kalle Väisälän rahastoTällä hetkellä merkittävin on vuonna 1963 perustettu Vilho, Yrjö ja Kalle Väisälän rahasto, jonka pohjana ovat Tiedeakatemian jäsenen ja entisen esimiehen Vilho Väisälän lahjoittama erä Vaisala Oy:n osakkeita. Vaisala Oy:n kansainvälisen menestyksen myötä on sekä osakkeiden pääoma-arvo että tuotto nopeasti noussut. Sama koskee myös muihin arvopapereihin sijoitettua rahaston varallisuutta. Rahaston tuotosta jaetaan vuosittain apurahoja matematiikan, fysiikan, tähtitieteen, geofysiikan sekä meteorologian tutkijoille. Väisälän rahastoon perustettiin v. 2000 Väisälän palkinto, joka voidaan myöntää vuosittain 1–3 uransa aktiivivaiheessa olevalle etevälle tutkijalle. Eino Jutikkalan rahastoJoulukuussa 2006 edesmennyt akateemikko Eino Jutikkala testamenttasi pääosan omaisuudestaan Suomalaiselle Tiedeakatemialle. Testamentissa säädetään, että sen varoista on perustettava erillinen rahasto, jonka tuotosta myönnetään vuosittain apurahoja humanistiselle tutkimukselle ja jaetaan joka kolmas vuosi palkinto ansiokkaasta historiantutkimustyöstä. Suomalaisen Tiedeakatemian hallitus on päättänyt perustaa Eino Jutikkalan nimeä kantavan rahaston ja jakaa ensimmäisen Eino Jutikkalan palkinnon 24. lokakuuta 2007, jolloin tulee kuluneeksi 100 vuotta akateemikon syntymästä. Eino Jutikkala oli Suomalaisen Tiedeakatemian kunniajäsen ja hänet kutsuttiin Tiedeakatemian jäseneksi jo vuonna 1946. Poikkeuksellisen suuren, noin 22 miljoonan euron, testamenttilahjoituksen turvin voi Suomalaisen Tiedeakatemia ensimmäistä kertaa liki 100-vuotisen historiansa aikana tukea merkittävästi myös humanistista tutkimusta. Emil Öhmannin säätiöToinen merkittävä apurahojen jakaja on Emil Öhmannin säätiö, joka perustettiin 1993. Säätiöön on sijoitettu Tiedeakatemian entisen yleissihteerin Emil Öhmannin tähän tarkoitukseen testamenttaama omaisuus. Säätiön hallituksena toimii Tiedeakatemian hallitus. Säätiö jakaa vuosittain apurahoja ensisijaisesti germaanisen filologian ja saksalaisen kulttuurin tutkijoille. Brusiinin säätiöOikeustieteellistä tutkimusta rahoittava Hilkka ja Otto Brusiinin Säätiö siirtyi loppuvuodesta 2006 Tiedeakatemian hallintaan. Säätiö on alunperin perustettu vuonna 1994. Sen juuret puolestaan ovat vuodessa 1984, jolloin perustettiin Otto Brusiinin stipdendirahasto. Säätiön tarkoitus on ylläpitää ja kehittää oikeusfilosofista, oikeussosiologista ja aatehistoriallista tutkimusta ja harrastusta Suomessa. Se toteuttaa tarkoitustaan tukemalla taloudellisesti oikeusfilosofian, oikeussosiologian ja aatehistorian alalla harjoitettua tutkimustyötä ja sen tunnetuksi tekemistä. Apurahoista päättää Suomalaisen Tiedeakatemian hallitus. VäitöskirjapalkintoTiedeakatemia jakaa vuosittain neljä palkintoa korkeatasoisen väitöskirjan julkaisseille nuorille tutkijoille. Palkinnoista päättää Tiedeakatemian hallitus. Nykyisellään tätä palkintoa on jaettu vuodesta 1987. Palkinnon saa vuosittain neljä vastaväitellyttä tutkijaa. Perusteltuja ehdotuksia palkinnon saajiksi pyydetään väitöskirjojen ohjaajilta tai heidän laitoksiltaan. KunniapalkintoTiedeakatemian omien varojen tuotosta jaetaan vuosikokouksessa kunniapalkinto tieteellisessä työssä erityisesti ansioituneelle Tiedeakatemian jäsenelle. Alun perin kunniapalkinto jaettiin vuosittain sekä humanistisen että matemaattis-luonnontieteellisen osaston jäsenelle, mutta vuodesta 1954 alkaen osastot ovat saaneet palkinnon vuorovuosin. Kunniapalkinnon saajan valitsee Tiedeakatemian hallitus. Muut palkinnotJoka kolmas vuosi jaetaan Bernhard ja Mimmi Laguksen palkinto parhaasta kolmivuotiskauden aikana laaditusta kasvatustieteellisestä tutkimuksesta. Rahasto sai alkunsa, kun Rauman seminaarin lehtori F.H.B Lagus ja hänen vaimonsa Mimmi lahjoittivat testamentissaan varoja Suomalaiselle Tiedeakatemialle. Vuotuisista koroista määrättiin annettavaksi palkinto "suomenkieliselle pedagogiselle tieteelliselle julkaisulle". Palkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1942. Joka kolmas vuosi jaetaan myös Kalevala-palkinto parhaasta Kalevalaan liittyvästä tutkimuksesta. Palkintoa edelsi Kalevala-rahasto, josta jaettiin apurahoja Suomen muinaisuuteen liittyviin töihin. Vuodesta 1959 eteenpäin palkintoa on jaettu joka kolmas vuosi edellisen kalenterivuoden aikana ilmestyneelle "Suomen suvun muinaisuutta ja sen perinnäistä henkistä kansankulttuuria käsittelevälle tutkimukselle", jonka tekijä ei tutkimuksen ilmestyttyä ollut täyttänyt 40 ikävuottaan.
|