EINO JUTIKKALAN HISTORIAPALKINTO

Apurahatiedotus
Apurahahakemusten verkkopalvelu (avautuu uuteen ikkunaan)
Eino Jutikkalan rahasto
Jutikkala-palkinto
Apurahansaajat
Eino Jutikkalan historiapalkinto
Jutikkala-tutkija

EINO JUTIKKALAN HISTORIAPALKINTO

Joulukuussa 2006 edesmennyt akateemikko Eino Jutikkala testamenttasi pääosan omaisuudestaan Suomalaiselle Tiedeakatemialle. Testamentissa säädettiin, että sen varoista oli perustettava erillinen rahasto, jonka tuotosta myönnetään vuosittain apurahoja humanistiselle tutkimukselle ja jaetaan joka kolmas vuosi palkinto ansiokkaasta historiantutkimustyöstä. Suomalaisen Tiedeakatemian hallitus perusti Eino Jutikkalan nimeä kantavan rahaston ja jakoi ensimmäisen Eino Jutikkalan historiapalkinnon 24. lokakuuta 2007, jolloin tuli kuluneeksi 100 vuotta akateemikon syntymästä.

Eino Jutikkalan historiapalkinnon saajat

2010: Riitta Hjerppe (kuva)
2007: Viljo Rasila

Eino Jutikkalan historiapalkinnon 2010
Taloushistorian tutkijalle professori Riitta Hjerppelle (kuva)

Eino Jutikkala oli taloushistorian tienraivaajia Suomessa. Hän piti taloushistoriaa tärkeänä historiantutkimuksen alueena. Alan merkitys on ollut voimakkaassa kansainvälisessä kasvussa.

Nyt toisen kerran jaettava Eino Jutikkalan historiapalkinto on myönnetty tämän alan edustajalle professori Riitta Hjerppelle. Hänellä on ollut merkittävä rooli suomalaisen taloushistorian kehittämisessä 1970-luvulta alkaen. Käsitykset Suomen taloushistorian kytköksistä ja kokonaiskuvasta ovat hänen ansiostaan muuttuneet. Alan kansainvälistymisessä hänellä on ollut merkittävä vaikutus. Hän on järjestänyt taloushistorian maailmankokouksen Helsingissä v. 2006 ja toiminut järjestävän seuran IEHA:n puheenjohtajana. Riitta Hjerppe on toiminut professorina Jyväskylän ja Helsingin yliopistoissa, missä hän on kouluttanut uuden taloushistorian tutkijapolven. Riitta Hjerppen teos ” The Finnish Economy 1860-1985” on ajanjaksonsa suomalaisen taloushistorian kulmakiviä.

Eino Jutikkalan historiapalkinto 2007
Torpparien ja teollistumisen tutkijalle professori Viljo Rasilalle

Suomalaisen Tiedeakatemian satavuotisjuhlaa vietetään vuoden ajan tapahtumasarjalla, jossa 24.10 oli vuorossa akateemikko Eino Jutikkalan 100-vuotismuistoseminaari. Sen yhteydessä jaettiin ensimmäinen Suomalaisen Tiedeakatemian Eino Jutikkalan historiapalkinto professori Viljo Rasilalle, 15 000 euroa.

Professori (emer.) Viljo Rasila (s. 1926) oli – omien sanojensa mukaan – Eino Jutikkalan "oppipoika", jota akateemikko arvosti suuresti ja piti oman tieteellisen työnsä jatkajana. Rasilan väitöskirja (1961) käsitteli torpparikysymystä. Alaotsakkeensa mukaan se oli "yhteiskuntahistoriallinen tutkimus", joka asetti tunnetun ongelman uusiin puitteisiin. Rasila, joka itse oli torpparin poika, osasi kuvata miten taloudelliset, sosiaaliset ja poliittiset syyt kietoutuivat yhteen ns. torpparikysymyksessä. Hän arvosteli (1959) myös Väinö Linnan luomaa torpparikuvaa, ja Eino Jutikkala vetosi (1961) Rasilan tutkimuksiin väittelyssä siitä oliko torpparikysymys syy sisällissotaan 1918.

Rasila toi historiantutkimukseen tilastollisen ja yhteiskuntatieteellisen analyysin

Jutikkalan tuki oli ratkaiseva, kun Rasila sai Valtion humanistisen toimikunnan (Suomen akatemian) nuoremman tutkijan viran. Rasila jatkoi sisällissodan mytologian purkamista poikkeuksellisella tutkimuksellaan "Kansalaissodan sosiaalinen tausta" (1968). Siinä poliittisen ja ideologisen asetelman korvasivat lahjomattomat numerot. Monimuuttujamenetelmien soveltaminen historiantutkimukseen oli paitsi empiirisesti antoisaa - se muutti kuvaa vuoden 1918 sodan syistä - myös metodisesti rohkea ja aikaansa edellä ollut ratkaisu. Pitkään sosiologiaa opiskellut Rasila toi historiantutkimukseen tilastollisen ja yhteiskuntatieteellisen analyysin. Hän puolusti systeemiteoriaa selitysmallina (1972) ja kirjoitti oppikirjan tilastollisista menetelmistä 1977. Rasilan metodinen ajattelu ja kokeilu oli luontevaa jatkoa varhaisemmalle sosiaalihistorialliselle tutkimukselle, ns. Suolahden-Voionmaan koulukunnalle, josta Eino Jutikkalakin uransa aloitti.

Torpparikysymyksen jälkeen (Torpparikysymyksen ratkaisuvaihe, 1971) ja ohella Viljo Rasila paneutui kaupunkihistoriaan kirjoittamalla mm. Suomen kaupunkilaitoksen historiaan sosiaali- ja terveystoimesta (1982; 1983) sekä kaksi laajaa nidettä (II ja IV) Tampereen historiasta (1984; 1992). Väliosan kirjoitti Eino Jutikkala. Tampereen historiassa Rasila keskittyi paitsi rakenteellisiin selittäjiin myös erityisesti yrittäjien rooliin kaupungin kehityksessä. Rasilan tuotannossa alkoikin sittemmin korostua yksilön ja ns. tavallisen ihmisen kokemus ja näkökulma (esim. Teollistumiskauden muuttoliikkeet, 1983). Viljo Rasila oli – Eino Jutikkalan kanssa – keskeinen henkilö laajojen ja merkittävien kokoomateosten, Suomen taloushistorian I-III (1982-1983) ja Suomen maatalouden historian I-III (2003-2004) toteuttamisessa. Rasila oli jälkimmäisen teossarjan päätoimittaja.

Opetustyössään Tampereen yliopiston Suomen historian professorina Rasila onnistui yhdistämään historiantutkimuksen monta ulottuvuutta: historianfilosofian, rakenteelliset tekijät, yksilön kokemuksen ja eettisen pohdinnan. Hän on pyrkinyt tuomaan historiantutkimusta voimakkaasti laajan yleisön tietoon ja on edelleen suosittu ja ahkera luennoitsija. Vuonna 1996 ilmestyi Rasilan kirjoittama Suomen historian yleisesitys venäjäksi.