TIEDEPOLITIIKKA

Suomalaisen Tiedeakatemian tiede- ja tutkimuspoliittiset periaatteet

Suomalainen Tiedeakatemia on riippumaton kaikki tieteenalat kattava tutkijoiden yhteisö. Sen jäsenmäärä on perinteisten tiedeakatemiain tavoin rajattu, ja se valitsee uudet jäsenet tieteellisten ansioiden perusteella. Muun toimintansa ohella se tekee aloitteita ja antaa lausuntoja tiedettä ja tieteenharjoittajia koskevista kysymyksistä.

Tiedeakatemian kansainväliset yhteydet on 1970-luvulta lähtien hoidettu ensisijaisesti Suomen Tiedeakatemiain Valtuuskunnan kautta. Tiedeakatemialla on myös edustus Tieteellisten seurain valtuuskunnassa, jonka hallitukseen se nimeää kaksi jäsentä. Viime vuosien tiedepoliittiset muutokset Euroopassa ja Suomessa ovat lisänneet tietoisuutta Suomalaisen Tiedeakatemian oman tiedepoliittisen toiminnan tarpeellisuudesta.

Suomen tutkimusjärjestelmän keskeisiä toimijoita ovat yliopistot, valtion tutkimuslaitokset ja eräät muut julkiset laitokset sekä yritykset. Keskeiset julkiset rahoitusorganisaatiot ovat Suomen Akatemia, Tekes ja asianomaiset ministeriöt. Perustutkimusta tehdään pääosin yliopistoissa, ja sen tärkein ulkopuolinen rahoittaja on Suomen Akatemia. Strategisen ja soveltavan tutkimuksen rahoituksen painopiste on muualla. Tiedeakatemia edustaa perustutkimukseen suuntautunutta tiedelähtöistä asiantuntijaorganisaatiota, joka kantaa vastuuta pitkän aikavälin tiedepoliittisesta suunnittelusta.

Yleiset tavoitteet

Tiedeakatemian tavoitteena on edistää korkeatasoista tieteellistä tutkimusta Suomessa. Monipuolinen tiedeopetus- ja perustutkimusjärjestelmä on edellytyksenä merkittäville uusille tuloksille. Tieteellinen menestys perustuu kansainvälisesti verkottuneiden korkeatasoisten tutkijoiden ja tutkimusyksikköjen tuloksiin ja kykyyn synnyttää ja ylläpitää luovia tutkimusperinteitä ja tutkimusympäristöjä. Näiden eri tavoin tuettavien kehitysedellytysten yhteensovittaminen on suomalaisen tiedepolitiikan keskeinen tehtävä.

Tieteen tuottavuus ja muu siltä odotettava vaikuttavuus perustuvat menestyvään tiede- ja tutkimuskulttuuriin. Luonnontieteelliselle perustutkimukselle pohjautuvat sovellutukset ovat osa tieteellis-teknistä elämänmuotoa. Humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen tulokset palvelevat muuttuvien arvojen ja sosiaalisten käytäntöjen ymmärtämistä kansallisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä ja tukevat inhimillisen kanssakäymisen perusrakenteita. Yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen kuuluu myös suomenkielisen tieteellisen sanaston kehittäminen ja tulosten yleistajuinen esittely.

Tiedeyhteisön rakennemuutokset

Verrattaessa tiedettä eri maissa on Yhdysvaltojen johtavan aseman yhtenä selittäjänä pidetty julkisen rahoituksen kohdentamista menestyville perustutkimusyksiköille. Euroopassa julkista rahoitusta on ohjattu enemmän strategiseen ja soveltavaan tutkimukseen. On esitetty, että eurooppalaisen tieteen vahvistamiseksi tulisi lisätä kilpailtavaa perustutkimusrahoitusta ja toisaalta vahvistaa perustutkimuksen vuorovaikutusta soveltavan tutkimuksen ja elinkeinoelämän kanssa kansainvälisesti vetovoimaisten tutkimus- ja innovaatioympäristöjen synnyttämiseksi.

Suomessa tieteen vahvistaminen edellyttää yliopistojen perusrahoituksen lisäämisen ohella huomattavaa lisäystä Suomen Akatemian kautta jaettavaan perustutkimusrahoitukseen niin, että se ohjautuu kilpailukykyisille tutkimusyksiköille ja -verkostoille. Voimavarojen kohdentamiseen liittyy myös sektoritutkimuksen lähentäminen yliopistoissa tapahtuvaan tutkimukseen. Keskeinen edellytys on tutkimuksen vaatiman perusrakenteen toimivuus. Siihen kuuluvat tutkimuslaitteet, tietokannat ja kirjastot.

Tutkimustoiminnan yleismaailmallisen verkottumisen johdosta suomalaisen tutkimuksen kehittämisen tulee tapahtua osana kansainvälistä tiedettä.  Se edellyttää aktiivista osallistumista kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön, suomalaisten tutkijoiden liikkuvuuden edistämistä samoin kuin ulkomaisten tutkijoiden toimintaedellytysten parantamista Suomessa. Päätettäessä osallistumisesta poikkeuksellisen suurta rahoitusta vaativiin kansainvälisiin hankkeisiin on harkittava niiden hyötyä Suomessa harjoitettavan tutkimuksen kannalta ja suhteutettava valinnat käytettävissä oleviin aineellisiin ja henkisiin voimavaroihin. On myös varauduttava siihen, että painamattomien ja painettujen tutkimusaineistojen sekä julkaisujen saattaminen vapaasti käytettävään sähköiseen muotoon voi tulevaisuudessa muuttaa olennaisesti monien alojen tutkimuskäytäntöjä myös Suomessa.

Tutkijat

Tieteen menestys edellyttää tarpeeksi laajan tutkijakunnan pitkäaikaista sitoutumista tutkimushankkeisiin ilman välittömän sovellettavuuden vaatimusta. Tärkeitä edellytyksiä ovat myös tutkimusperinteiden muodostuminen ja tutkijakoulutuksesta huolehtiminen. Vaikka tieteellisen jälkikasvun vähäisyys ei tällä hetkellä ole suuri ongelma Suomessa, muissa Euroopan maissa on merkkejä siitä, että tulevaisuudessa saattaa eräillä aloilla olla vaikeuksia saada lahjakkaita nuoria ihmisiä ryhtymään tutkijoiksi. Tutkijan uraa tulisi kehittää paremmin ennakoitavaksi ja palkitsevammaksi suuntautumisvaihtoehdoksi.

Tieteen edustus tiedepolitiikassa

Eurooppalaisten tiedeakatemioiden yhteistyöjärjestöjen aktiivisuuden johdosta niiden rooli on korostunut keskusteltaessa riippumattoman perustutkimuksen edustuksesta Euroopan unionin tiedepolitiikassa ja Euroopan tutkimusneuvostossa. Suomalainen Tiedeakatemia yhtyy tiedeakatemioiden tavoitteeseen vahvistaa tieteen edustusta näissä yhteyksissä. Se pitää tärkeänä, että myös Suomessa kiinnitetään aikaisempaa enemmän huomiota perustutkimuksen edustukseen kansainvälisessä ja kansallisessa tiedepolitiikassa ja julkista tutkimusrahoitusta koskevassa päätöksenteossa.

21.3.2005

Takaisin ylös