TOIMINTAKERTOMUSAiemmat toimintakertomukset löytyvät Vuosikirjoista. Suomalaisen Tiedeakatemian toimintakertomus vuodelta 2008MATTI SAARNISTO Vuosi 2008 oli Suomalaisen Tiedeakatemian 101. toimintavuosi. Tiedeakatemia juhli 100-vuotista historiaansa järjestämällä useita tieteenalakokouksia ja julkaisemalla dosentti Jyrki Paaskosken kirjoittaman historian Oppineiden yhteisö – Suomalainen Tiedeakatemia 1908–2008 ja sen lyhennetyn laitoksen A community of Scholars – The Finnish Academy of Science and Letters 1908–2008. Vuosijuhla 9. huhtikuuta Helsingin yliopiston suuressa juhlasalissa oli juhlavuoden päätapahtuma, jota Tasavallan Presidentti Tarja Halonen kunnioitti läsnäolollaan. Juhlavuoden päätöstilaisuus järjestettiin Säätytalolla Aleksis Kiven päivänä 10. lokakuuta, jolloin oli kulunut tasan sata vuotta Tiedeakatemian ensimmäisestä kokouksesta. Koko juhlavuoden tapahtumakalenteri on Vuosikirjan liitteenä. Perinteiseen tapaan Tiedeakatemia piti vuonna 2008 myös säännöllisiä kuukausikokouksia, joissa kuultiin esitelmiä, harjoitti julkaisutoimintaa ja jakoi apurahoja ja palkintoja. Tiedeakatemian yhteydessä toimii Vilho, Yrjö ja Kalle Väisälän rahasto, Eino Jutikkalan rahasto sekä Matematiikan rahasto. Lisäksi Tiedeakatemia hallinnoi Emil Öhmannin Säätiötä ja Hilkka ja Otto Brusiinin Säätiötä. Joulukuussa 2008 edesmennyt Tiedeakatemian jäsen Ilppo Simo Louhivaara testamenttasi omaisuutensa Tiedeakatemian Matematiikan rahastolle. Apurahoja ja palkintoja jaettiin yhteensä noin kaksi miljoonaa euroa. Summalla rahoitetaan muun muassa väitöskirjan tekijöitä 76 tutkijavuoden verran. Tiedeakatemialla on edustus useissa kansallisissa ja kansainvälisissä tiedeorganisaatioissa. HallitusSuomalaisen Tiedeakatemian esimieheksi valittiin vuosikokouksessa 9.4. varaesimies Arto Mustajoki Kari Raivion jälkeen ja varaesimieheksi Sirpa Jalkanen. Pääsihteerinä jatkoi Matti Saarnisto, varainhoitajana Erkki Koskela, humanistisen osaston sihteerinä Erkki Hollo, matemaattis-luonnontieteellisen osaston sihteerinä Olavi Nevanlinna ja julkaisutoimikunnan puheenjohtajana Heikki Palva. Vuosijäsenistä luopuivat paikoistaan vuosikokouksessa Olli Jänne ja Lea Pulkkinen, ja heidän tilalleen valittiin Risto Nieminen ja Raija-Leena Punamäki. Tuija Pulkkinen jatkoi vuosijäsenenä. Herra Arto Mustajoki esimies 2008–2010 Tiedeakatemian hallitus kokoontui vuoden aikana yhdeksän kertaa. Omaisuudenhoito ja henkilökuntaTiedeakatemian hallituksen neuvoa antavana elimenä toimii omaisuudenhoitotoimikunta, joka seuraa ja valmistelee varainhoitajan kanssa hallitukselle osoitetut varainhoitoon liittyvät asiat. Omaisuudenhoitotoimikuntaan kuuluivat Tiedeakatemiasta esimies, varaesimies, varainhoitaja, pääsihteeri ja herra Hollo sekä varatuomari Risto Piepponen. Ryhmä piti vuoden aikana neljä kokousta 28.2., 2.6., 25.8. ja 11.11. Tiedeakatemian sijoitussalkku on Pohjola Varainhoidon hoidossa ja varat on sijoitettu pitkäaikaisesti, pääsääntöisesti suomalaisiin vakaisiin pörssiyhtiöihin. Vuonna 2007 perustetun Eino Jutikkalan rahaston varallisuutta hoitaa Nordea. Sijoitussalkkujen arvot laskivat yleisen taloudellisen laman myötä. Tiedeakatemian vuoden 2007 tilien ja hallinnon tarkastajina toimivat kauppatieteiden maisteri, KHT Reino Hyytiäinen ja herra Risto Tainio, varatilintarkastajina toimivat kauppatieteiden maisteri, KHT Helena Vanhala ja herra Pertti Haaparanta. Vuosikokouksessa 9.4. tilintarkastajiksi valittiin KHT Helena Vanhala ja herra Risto Tainio ja varatilintarkastajiksi KHT Veli Vanhanen ja herra Pertti Haaparanta. Tiedeakatemian toimistopäällikkönä oli Eija Jussila, toimistosihteerinä Minna Isoksela ja osa-aikaisena tutkimusapulaisena Nina Rapelo. Tiedeakatemian kiinteistötTiedeakatemian toimisto on Väisälän rahaston omistamassa Mariankatu 5:n II kerroksessa, jossa on myös hallituksen kokoushuone. Tiedeakatemian Väisälän rahasto omistaa Unioninkatu 30:n kiinteistön, ns. Wuorion talon, Helsingin ydinkeskustasta yhdessä Kordelinin Säätiön, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Niilo Helanderin Säätiön kanssa. Talon toimitilat on vuokrattu pitkäaikaisin sopimuksin, päävuokralaisena on Skandinaviska Enskilda Banken. Väisälän rahasto omistaa lisäksi Asunto Oy Helsingin Bulevardin-aukio -nimisestä yhtiöstä noin 550 m 2:n suuruisen toimistohuoneiston yhdessä Emil Öhmannin Säätiön kanssa. Talo sijaitsee Ruoholahdessa ja se on rakennettu vuonna 2001. Toimitilat on vuokrattu Liikennevahinkolautakunnalle pitkäaikaisella vuokrasopimuksella. Eino Jutikkalan rahasto omistaa Eirassa sijaitsevan 72 m 2:n suuruisen kiinteistön. Rahaston Temppelikadulla sijaitseva 182 m 2:n neliön huoneisto myytiin alkuvuonna. Tiedeakatemia on mukana Kordelinin säätiön ja Ritarihuoneen kanssa kiinteistöyhtiössä, joka rakentaa arkistotilaa Hallituskadun alle vuokrattavaksi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle. Rakennustyöt pyritään aloittamaan vuonna 2009. JulkaisutoimintaTiedeakatemian julkaisutoimikunnassa jatkoivat puheenjohtajana Humaniora-sarjan päätoimittaja Heikki Palva, varapuheenjohtajana Mathematica-sarjojen päätoimittaja Olli Martio ja jäseninä FFC-sarjan päätoimittaja Anna-Leena Siikala sekä Geologica-Geographica -sarjan toimittaja, pääsihteeri Matti Saarnisto. Lisäksi toimikuntaan kuului sihteeri, fil.lis. Kaj Öhrnberg. Suomalainen Tiedeakatemia julkaisi vuonna 2008 edellisvuosien tapaan Annales Academiae Scientiarum Fennicae sekä Folklore Fellows’ Communications eli FFC -sarjoja. Sarjoissa ilmestyi yhteensä 45 tutkimusta, 3010 sivua seuraavasti:
Lisäksi ilmestyi:
Suomalaisen Tiedeakatemian ja Suomen Tiedeseuran yhteinen julkaisutoimikunta ei kokoontunut vuoden aikana. Toimikunnan puheenjohtaja on professori Jaakko Frösén Tiedeseurasta. Tiedeakatemian julkaisutoiminnan valtionavustus oli 130.000 euroa. Julkaisujen myyntituotot olivat 29.714,21 euroa. Tiedeakatemian tieteellisen kirjallisuuden vaihtotoimintaa hoitaa Tieteellisten seurain valtuuskunnan vaihtokeskus. Vuoden 2008 lopussa Tiedeakatemialla oli 643 ulkomaista vaihtokumppania. Takaisin ylösTiedeakatemia 100 vuottaTiedeakatemian 100-vuotisjuhlavuosi käynnistyi Helsingin yliopiston juhlasalissa 31. elokuuta 2007 fysiikan ja tähtitieteen ryhmän tilaisuudella Energiaratkaisut – haaste fysiikalle. Energy Issues – Challenge for Physics. Juhlavuoden virallinen avajaissymposium Tieteen karikot pidettiin Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa 23.11.2007, jolloin tuli kuluneeksi 100 vuotta Tiedeakatemian perustamiseen johtaneesta kokouksesta. Symposiumin panelistien teemoina olivat Kiristyväkilpailu, Tiedeyhteisön sisäiset jännitteet, Ulkoapäin tulevat paineet ja Eristäytyykö tiede yleisöstään? Teemojen lähempi esittely on Vuosikirjassa toisaalla. Suomalaisen Tiedeakatemian 100-vuotisjuhla pidettiin Mikael Agricolan päivänä 9. huhtikuuta 2008 Helsingin yliopiston juhlasalissa. Tasavallan Presidentti Tarja Halonen kunnioitti tilaisuutta läsnäolollaan ja valtioneuvoston tervehdyksen esitti opetusministeri Sari Sarkomaa. Päiväjuhlaan, samoin kuin juhlapäivälliselle Marina Congress Centerissä osallistui noin 450 henkilöä. Päiväjuhlassa kutsuttiin Tiedeakatemiaan neljä uutta kunniajäsentä, kaikki tutkijoina ansioituneita Tiedeakatemian pitkäaikaisia jäseniä: Paavo Seppänen, Anna-Leena Siikala, Eeva Tapio ja Jarmo Visakorpi. Rouvat Siikala ja Tapio ovat ensimmäiset naiset Tiedeakatemian kunniajäseninä. Herra Keijo Kajantielle annettiin Tiedeakatemian vuoden 2008 kunniapalkinto. Bernhard ja Mimmi Laguksen palkinnon sai kasvatustieteiden tohtori Marja-Kristiina Lerkkanen, ja väitöskirjapalkinto myönnettiin viidelle vuonna 2007 väitelleelle tohtorille. Iltajuhlan tervehdyspuheen piti Tiedeakatemian esimies Arto Mustajoki, ja uusien kunniajäsenten kiitospuheen rouva Eeva Tapio. Tilaisuudessa ojennettiin Tiedeakatemian mitali ja viiri ICSU:n pääjohtajalle Thomas Roswallille ja ALLEAn presidentille, Viron Tiedeakatemian varaesimiehelle Jüri Engelbrechtille. Ylioppilaskunnan Laulajien vahvistettu kvartetti esiintyi juhlatilaisuudessa. Satavuotisjuhlallisuuksien yhteydessä Tiedeakatemiaa onnittelivat seuraavat sisarakatemiat: Suomen Tiedeseura, Kungliga Vetenskapsakademien, Kungliga Vitterhets Historie och Antikvitets Akademien, Viron Tiedeakatemia, Latvian Tiedeakatemia, Liettuan Tiedeakatemia, Det Kongelige Danske Videnskabernes Selskab, The Royal Society, Akademie der Naturwissenschaften Schweiz ja Montenegron Tiedeakatemia. Onnittelunsa esittivät myös Suomen Historiallinen Seura ja Tieteellisten Seurain Valtuuskunta. Dosentti Jyrki Paaskosken kirjoittama Suomalaisen Tiedeakatemian 100-vuotishistoria Oppineiden yhteisö – Suomalainen Tiedeakatemia 1908–2008 ilmestyi Otavan kustantamana aikataulun mukaisesti juuri ennen 100-vuotisjuhlaa. Laaja 447-sivuinen teos jaettiin juhlan osanottajille ja postitettiin niille jäsenille, jotka eivät osallistuneet juhlaan. Dosentti Paaskoski kirjoitti historiasta myös lyhennetyn (95 s.) laitoksen A community of Scholars – The Finnish Academy of Science and Letters, 1908–2008, joka niin ikään Otavan kustantamana ilmestyi ennen joulua ja postitettiin kaikille ulkomaisille jäsenille ja yhteistyötahoille. Kirjan englanninkielisestä käännöksestä huolehti Malcolm Hicks, molempien teosten kuvituksesta Veikko Kallio ja tilastojen ja matrikkelien kokoamisesta Nina Rapelo. Tiedeakatemian 100-vuotisjuhlan merkeissä julkaistiin Suomen Kuvalehdessä (15/2008) laaja artikkeli, joka perustui Tiedeakatemian uuteen historiaan ja pääsihteerin haastatteluun. Helsingin Sanomat julkaisi dosentti Paaskosken haastattelun 9. huhtikuuta. Tiedeakatemian 100-vuotistapahtumien tiedottajana oli maisteri Eila Karhu. Kaikki Tiedeakatemian 15 tieteenalaryhmää järjestivät tieteellisiä kokouksia elokuun 2007 ja syyskuun 2008 välisenä aikana. Tiedeakatemia tuki järjestelyjä enintään 20.000 euron sumalla ryhmää kohti. Kaikkiaan tilaisuuksia järjestettiin 36, kun mukaan otetaan myös kuukausikokoukset, ja osanottajia oli yhteensä lähes 5000. Kokouksiin oli kutsuttu runsaasti myös ulkomaisia esitelmöitsijöitä; esimerkiksi kemian ryhmän symposiumissa Chemistry – from atoms and molecules to new materials and nanoscience Tieteiden talolla 23.5. luennoi Tiedeakatemian ulkomainen jäsen, kemian nobelisti Sir Harold Kroto. Koko juhlavuoden ohjelma on Vuosikirjan liitteenä. Tiedeakatemian 100-vuotisnäyttely pystytettiin Helsingin yliopistomuseo Arppeanumiin samoin kuin geotieteen ryhmän suomalaisia tutkimusmatkoja esittelevä näyttely. Tiedekeskus Heurekassa pidettiin proffapäivä 7.5. otsikolla Kysy mitä vain – Tiedeakatemiassa tiedetään. Pääosa juhlavuoden tapahtumista järjestettiin pääkaupunkiseudulla. Kasvatus- ja psykologiatieteiden ryhmä järjesti Jyväskylän yliopistossa Hyvinvointia kouluun -esitelmäsarjan 8.9. helmikuuta ja 50-vuotiaan Oulun yliopiston tiedepäivien yhteydessä 15.5. pidettiin biotieteen seminaari aiheena Muuttuva Suomen Luonto. Biotieteen ryhmä tuotti SYKEn kanssa ja Tieteen tiedotus ry:n tuella 26 minuutin pituisen DVD-tallenteen evoluutiosta ja luonnon muutosvauhdista otsikolla Parasta ennen. DVD jaettiin kaikkiin Suomen lukioihin. Sen teknisestä toteutuksesta vastasi Helsingin yliopiston audiovisuaalinen yksikkö, joka myös taltioi valtaosan Tiedeakatemian juhlavuoden tapahtumista. 100-vuotisjuhlavuoden päätöstilaisuus järjestettiin Säätytalossa Aleksis Kiven päivänä 10. lokakuuta, jolloin tuli kuluneeksi tasan 100 vuotta Tiedeakatemian ensimmäisestä kokouksesta. Tilaisuudessa esitelmöivät Tiedeakatemian esimies Arto Mustajoki aiheesta Suomen tieteen tulevaisuuden haasteet ja vuoden 2008 kunniapalkinnon saaja Keijo Kajantie aiheesta Onko olemassa kaiken teoriaa ja jos on, voiko maallikko sen ymmärtää? Niin ikään ensimmäinen Eino Jutikkalan rahaston tutkija dosentti Maria Lähteenmäki piti kiitospuheen. Tilaisuudessa jaettiin Eino Jutikkalan rahaston ensimmäiset apurahat ja Emil Öhmannin Säätiön ja Hilkka ja Otto Brusiinin Säätiön apurahat. Rahapaja Oy löi Suomalaisen Tiedeakatemian ja Teknillisen korkeakoulun 100-vuotisen historian kunniaksi 5 euron juhlarahan, jonka suunnitteli kuvanveistäjä Tapio Kettunen. Juhlaraha luovutettiin Tasavallan Presidentti Tarja Haloselle presidentin linnassa 7. marraskuuta ja se toimitettiin myös kaikille Tiedeakatemian jäsenille. Yhteisistunnot ja vierailutTiedeakatemia piti kuukausikokouksensa perinteiseen tapaan kuukauden toisena maanantaina Säätytalossa. Yhteisistunnot järjestettiin 100-vuotisjuhlavuoden tapahtumista riippumatta. Kokouksiin osallistui runsaasti yleisöä, keskimäärin 140 henkeä. Tammikuussa ei järjestetty yhteisistuntoa. 11. helmikuuta Iäkkyys – tavoite vai ongelma yhteiskunnassamme?
10. maaliskuuta Oppineiden yhteisö – Suomalainen Tiedeakatemia 1908–2008
9. huhtikuuta
Juhlavuoden pääjuhlan päivätilaisuus yliopiston juhlasalissa
Juhlavuoden pääjuhlan iltatilaisuus Marina Congress Centerissä
8. syyskuuta Uusien jäsenten tutustumistilaisuus
10. lokakuuta 100-vuotisjuhlatilaisuuden päätöstilaisuus
10 marraskuuta Väkivalta, trauma ja nuoruus
8. joulukuuta Väisälän rahaston palkintojen ja apurahojen jakotilaisuus
Takaisin ylösJäsenetVuosikokouksessa 9.4. Tiedeakatemiaan valittiin 19 uutta kotimaista jäsentä. Ulkomaisia jäseniä valittiin 8. Uusiksi jäseniksi matemaattis-luonnontieteelliseen osastoon valittiin professorit Mats Gyllenberg (Helsingin yliopisto), Eero Hanski (Oulun yliopisto), Risto Ilmoniemi (TKK), Jukka Jernvall (Helsingin yliopisto), Outi Krause (TKK), Marikki Laiho (Helsingin yliopisto), Hannu Oja (Tampereen yliopisto), Vieno Piironen (Helsingin yliopisto), Markku Savolainen (Oulun yliopisto), Antti Valmari (Tampereen teknillinen yliopisto) ja Yrjö Viisanen (Ilmatieteen laitos). Ulkomaisiksi jäseniksi osastoon valittiin professorit Raymond (Ray) Bradley (Massachusettsin yliopisto, Amherst) ja Bernhard Rieger (Münchenin teknillinen korkeakoulu). Humanistiseen osastoon valittiin professorit Henry Bacon (Helsingin yliopisto), Lauri Harvilahti (Helsingin yliopisto), Mika Kajava (Helsingin yliopisto), Jyrki Kalliokoski (Helsingin yliopisto), Jukka Korpela (Joensuun yliopisto), Christian Krötzl (Tampereen yliopisto), Aila Lauha (Helsingin yliopisto) ja Matti Sintonen (Tampereen yliopisto). Osaston ulkomaisiksi jäseniksi valittiin professori Maarit Jänterä-Jareborg (Upsalan yliopisto), Martin Kusch (Cambridgen yliopisto), April McMahon (Edinburghin yliopisto), Margot Norris (Kalifornian yliopisto, Irvine), Harm Pinkster (Amsterdamin yliopisto) ja Michael Welker (Heidelbergin yliopisto). Kuoleman kautta ovat Tiedeakatemian varsinaisten jäsenten joukosta poistuneet Juhani Jänne, Eeva Kangasmaa-Minn, Seppo Lakovaara, Raimo Lehti, Johan Lindberg, Pertti Lipas, Ilppo Simo Louhivaara, Juhani Paatela, Niilo Peltola, Sakari Piha, Seppo Suvanto, Antti Suviranta ja Marjatta Wis. Tiedeakatemian tietoon on tullut, että ulkomaisten jäsenten joukosta ovat poistuneet Anders Agell, Hans Fromm, Károly Rédei, Fredrick Seitz ja Eugen Sokolov. Vuoden lopussa Tiedeakatemiassa oli 606 kotimaista ja 204 ulkomaista jäsentä. Osastojen jäsenkiintiöt ovat säilyneet ennallaan: matemaattis-luonnontieteellisessä osastossa on 189 paikkaa ja humanistisessa osastossa 139 paikkaa. Apurahat ja palkinnotVuoden 2008 kunniapalkinto, suuruudeltaan 15.000 euroa, myönnettiin Keijo Kajantielle tunnustukseksi hänen merkittävistä ansioistaan fysiikan tutkimuksen alalla. Joka kolmas vuosi jaettava Bernhard ja Mimmi Laguksen palkinto annettiin kasvatustieteiden tohtori Marja-Kristiina Lerkkaselle julkaisusta ”Lukemaan oppiminen ja opettaminen esi- ja alkuopetuksessa”. Palkinto myönnetään parhaasta suomenkielisestä kasvatustieteellisestä tutkimuksesta. Vilho, Yrjö ja Kalle Väisälän rahastosta jaettiin apurahoina, palkintoina ja kulukorvauksina noin 1,3 miljoonaa euroa. Rahasto on Suomen suurimpia apurahojen jakajia edustamillaan tieteenaloilla: matematiikka, fysiikka, tähtitiede, geofysiikka ja meteorologia. Hakemusten määrä kasvoi jälleen edellisestä vuodesta. Rahastoon tuli yhteensä 369 hakemusta, kokonaissummaltaan noin 3,7 miljoonaa euroa. Hakemukset olivat korkeatasoisia ja hakijoista runsaalle kolmasosalle voitiin myöntää apuraha. Hakemusten sähköinen käsittely, joka otettiin käyttöön edellisenä vuotena, oli edelleen paranneltuna käytössä myös vuonna 2008. Apurahoja myönnettiin 168 hakijalle yhteensä noin 1,1 milj. euroa. Väitöskirjaa varten myönnettiin 44 (noin 720.000 euroa) 15.000 euron suuruista jatkokoulutusapurahaa, jotka edellyttävät päätoimista tieteellistä työtä yhden vuoden ajan. Puolivuotisen apurahan sai 6 hakijaa. Väitöskirjantekijöille suunnattuja matka-apurahoja, post doc -apurahoja sekä muita apurahoja myönnettiin liki puoli miljoonaa euroa. Apurahoja jaettiin Suomessa kahteentoista yliopistoon ja tutkimuslaitokseen. Yliopistoille maksettiin edellisvuosien tapaan ns. kulukorvauksia yhteensä noin 125.000 euroa. Nämä korvaukset on tarkoitettu peittämään väitöskirjastipendiaattien työskentelykuluja laitoksille. Kokovuotisen Väisälän apurahan saajille maksettiin sosiaalivakuutusturva vuonna 2008 viidennen kerran. Sosiaalivakuutusturva kattaa apurahansaajan sairaskulu-, tapaturma-, henki- sekä työkyvyttömyysvakuutuksen, ja sen kokonaiskustannukset rahastolle olivat noin 12.000 euroa. Tiedeakatemia jakoi yhdeksännen kerran Väisälän palkinnot. Palkinto annetaan vuosittain 1–3 Väisälän rahaston tieteenaloilla toimivalle uransa aktiivivaiheessa olevalle jo ansioituneelle tutkijalle. Vuonna 2008 Suomalaisen Tiedeakatemian hallituksen myöntämät suuruudeltaan 15.000 euron palkinnot saivat: – professori Eero Hyry, matematiikka, Tampereen yliopisto ja Suomalainen Tiedeakatemia jakoi 100-vuotisjuhlavuotensa päätöstilaisuudessa 10.10. Säätytalossa Eino Jutikkalan rahaston ensimmäisethumanistiseen tutkimukseen tarkoitetut apurahat sekä myönsi ensimmäisen kolmivuotisen Jutikkala-tutkijan rahoituksen, kaikkiaan yhteensä yli 600.000 euroa. Joulukuussa 2006 edesmennyt akateemikko Eino Jutikkala testamenttasi pääosan omaisuudestaan Suomalaiselle Tiedeakatemialle. Testamentissa säädetään, että varoista on perustettava erillinen rahasto, jonka tuotosta myönnetään vuosittain apurahoja humanistiselle tutkimukselle. Jutikkala-tutkijan kolmivuotinen rahoitus myönnettiin historian dosentti Maria Lähteenmäelle Helsingin yliopistosta. Hänen tutkimusaiheenaan on Väinö Voionmaa ja tutkijan yhteiskunnallinen vaikuttavuus. 15.000 euron suuruisen väitöskirja-apurahan sai 26 tutkijaa. Apuraha mahdollistaa kokopäiväisen työskentelyn. 10.000 euron post doc -apuraha myönnettiin seitsemälle tutkijalle. Apurahoja myönnettiin Suomessa yhteensä seitsemään yliopistoon ja tutkimuslaitokseen. Lisäksi neljä post doc -tutkijaa tekee tutkimustyötä ulkomaisessa yliopistossa. Haku kattoi kaikki Tiedeakatemian humanistisen osaston alat. Rahastoon tuli yhteensä 199 hakemusta, kokonaissummaltaan noin 2,5 miljoonaa euroa. Hakijoista lähes neljäsosalle voitiin myöntää apuraha. Myös Jutikkalan rahaston apurahahaussa hyödynnettiin hakemusten sähköistä käsittelyä. Tiedeakatemian 5.000 euron väitöskirjapalkinnot myönnettiin kuudelle nuorelle vuonna 2007 väitelleelle tutkijalle:
Matematiikan rahastosta jaettiin apurahoja ja palkintoja yhteensä liki 26.000 euroa. Takaisin ylösMuu toimintaTiedeakatemian hallitus nimesi 3.3. työryhmän Kari Raivio, Matti Saarnisto, Heikki Palva, Keijo Hämäläinen ja Jussi Nuorteva valmistelemaan Tiedeakatemian kannanottoja -sarjaa. Kokouksessaan 15.10.2008 työryhmä ehdotti, että ensi vaiheessa valmistellaan kannanotto yhdestä humanistisesta ja yhdestä luonnontieteellisestä aiheesta ryhmien tekemien ehdotusten pohjalta. Hallitus päätti esimies Arto Mustajoen aloitteesta nuorille tohtoreille tarkoitetun keskustelufoorumin ”Nuorten Akatemiaklubin” perustamisesta. Esimies Mustajoki esitteli aloitteen juhlavuoden päätöskokouksessa 10.10. Vuonna 2008 selvitettiin jälleen kerran niin hallituksessa kuin ryhmien puheenjohtajille ja jäsenistölle järjestetyissä tilaisuuksissa valmiutta Tiedeakatemian ryhmäjaon uudistamiseen. Syksyllä kysyttiin ryhmiltä professoreiden määriä ryhmän edustamilla tieteenaloilla. Vastauksista tuli selväksi, että suureen ryhmäjaon uudistukseen on vain vähän valmiutta. Kerätty aineisto tarjoaa kuitenkin hallitukselle mahdollisuuden ehdottaa osauudistuksia. Matematiikan rahaston hoitokunnan puheenjohtajana toimii Olli Martio ja jäseninä ovat Olli Lehto, Olavi Nevanlinna, Seppo Rickman ja Arto Salomaa. Erkki Koskela osallistui Vaisala Oyj:n yhtiökokoukseen 23.3. ja esimies ja pääsihteeri Suomen Tiedeseuran vuosikokoukseen 29.4. Pääsihteeri kutsuttiin Viron Tiedeakatemian ulkomaiseksi jäseneksi ja hänelle annettiin jäsendiplomi Viron Tiedeakatemian 80-vuotisjuhlan yhteydessä Tallinnassa 22.10. Varaesimies ja pääsihteeri keskustelivat 11.11. Ranskan presidentin erityisedustajan Claude Allègrenkanssa EU-tutkimuksesta Ranskan suurlähettilään Francoise Bourolleaun tarjoamalla lounaalla. Tilaisuuteen osallistui myös suurlähetystön tiede- ja korkeakouluattasea Emmanuel Salmon. Ylijohtaja Sakari Karjalainen ja johtaja Anita Lehikoinen opetusministeriöstä tapasivat esimiehen ja pääsihteerin Tiedeakatemiassa 17.1. Pääsihteeri esitelmöi Helsingin Rotaryklubissa 17.11. Suomen tiedeakatemioista ja tieteellisistä seuroista. Venäjän Tiedeakatemian varapresidentti, akateemikko N.P. Laverov ja akateemikko V.V. Kotlyakov vierailivat Tiedeakatemian kutsusta Helsingissä 19.–22.11. keskustelemassa mahdollisesta yhteistyöstä Suomalaisen Tiedeakatemian ja suomalaisten tutkimusorganisaatioiden kanssa. Tiedeakatemia teki ehdotuksen The Royal Society and Academie des sciences Microsoft Award 2009 -palkinnon saajaksi. TSV ja muut kotimaiset yhteistyötahotTieteellisten seurain valtuuskunnan hallituksessa olivat Tiedeakatemian edustajina Ilkka Niiniluoto ja Tuija Pulkkinen (3.11. asti), varalla (jäsen 3.11. alkaen) Matti Saarnisto ja Olavi Nevanlinna. Valtuuskuntaan kuului vuoden lopussa 251 tieteellistä seuraa tieteen eri aloilta. Arto Mustajoki osallistui Tiedeakatemian edustajana Tieteellisten seurain valtuuskunnan kevätkokoukseen 29.2. ja Risto Nieminen syyskokoukseen 1.10. Vuoden 2008 alusta aloitti TSV:n yhteydessä toimintansa tiedeakatemiajaosto, jossa Tiedeakatemiaa edustavat esimies ja Olavi Nevanlinna. Viimemainittu toimii jaoston puheenjohtajana. Jaoston tehtäväksi suunniteltiin perustettaessa yhteydenpito kansainvälisiin tiedejärjestöihin ja kansainvälisten jäsenmaksujen hoito. Tiedeakatemiajaoston toiminta on vielä hakemassa uomiaan. Suomen Akatemian tieteellisissä toimikunnissa oli vuonna 2008 Tiedeakatemian jäseniä seuraavasti: Pertti Haapala ja Eila Helander kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnassa, Helena Aksela, Jaakko Astola, Pertti Mattila, Erkki Oja ja Tuija Pulkkinen luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunnassa, Jorma Keski-Oja ja Kalervo Väänänen terveyden tutkimuksen toimikunnassa sekä Jouni Häkli Biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunnassa. Näistä Eila Helander, Erkki Oja ja Kalervo Väänänen toimivat toimikunnan puheenjohtajana. Tiedeakatemian edustajina Alfred Kordelinin säätiön hallituksessa olivat Erkki Oja (7.11. asti), Markku Leskelä (7.11. alkaen), varalla Juhani Päivänen ja Simo Knuuttila, varalla Jouko Vahtola, säätiön tieteen jaostossa Matti Saarnisto, varalla Marja Makarow ja Marjatta Hietala, varalla Erkki Hollo, kansanvalistuksen jaostossa Pertti Kansanen, varalla Kari Uusikylä, kirjallisuuden jaostossa Hannu Riikonen, varalla Leila Haaparanta ja taiteen jaostossa Arto Haapala, varalla Pekka Korvenmaa. Tiedeakatemian edustajana Sodankylän observatorion johtokunnassa on Heikki Nevanlinna varamiehenään Matti Saarnisto. Helsingin yliopistomuseon säätiön hallituksessa Tiedeakatemian edustaja on ollut Juhani U. E. Lehtonen. Kalevala-instituutin johtoryhmässä Tiedeakatemiaa ovat edustaneet Satu Apo ja Annikki Kaivola-Bregenh ø j. Suomen eläin- ja kasvitieteen julkaisutoimikunnan vuosikokouksessa 27.3. Tiedeakatemiaa edusti Marja Simonsuuri-Sorsa. Kansainvälinen toimintaICSUn (International Council for Science) eurooppalaisten jäsenakatemioiden vuotuinen kokous järjestettiin Suomalaisen Tiedeakatemian kutsusta Säätytalossa 8. huhtikuuta osana Tiedeakatemian 100-vuotisjuhlallisuuksia. Esimies Kari Raivio toimi isäntänä kokouksessa, johon osallistui 30 edustajaa 18 eurooppalaisesta tiedeakatemiasta, ICSUsta ja ALLEAsta. Kokouksen yleisteema oli humanististen ja yhteiskuntatieteiden asema ICSUn toiminnassa. Teemasta kuultiin neljä alustusta. Role of humanities and social sciences in the ICSU activities Monet ICSUn kokouksen eurooppalaisten tiedeakatemioiden edustajat osallistuivat Tiedeakatemian 100-vuotisjuhlallisuuksiin 9. huhtikuuta. Tiedeakatemian vuosikokouksessa 9. huhtikuuta esitelmöi Dr. Peter Nicholson (President of the Council of Canadian Academies) aiheesta The advisory role of academies – the Canadian experience. Tiedeakatemia järjesti yhdessä Council of Canadian Academies’in kanssa Säätytalossa 24.–25. heinäkuuta seminaarin, johon oli kutsuttu 12 asiantuntijaa laatimaan raporttia Kanadan arktisen alueen tieteellisen tutkimuksen tehostamisesta ja organisoinnista. Pääsihteeri osallistui paneelin työskentelyyn ja raportin laadintaan. Tilaisuus toimi mallina Tiedeakatemialle sen pyrkiessä vahvistamaan tiedepoliittista rooliaan. Stiftelsen Nordisk Informationsbehandling – Tidskriften BIT´s fondin hallituksessa Tiedeakatemiaa on edustanut Olavi Nevanlinna.
|