Suomalainen Tiedeakatemia | Finnish Academy of Science and Letters | Academia Scientiarum Fennica

Kansainvälinen tiederaportti: "Sähköverkkoihin integroitavien energiavarastojen lisäarvopotentiaali on syytä huomioida EU:n päätöksenteossa"

EASAC:n 19.6.2017 julkaistun raportin Valuing dedicated storage in electricity grids (EASAC policy report 33) ovat laatineet yhteistyössä Euroopan johtavat tutkijat, taloustieteilijät ja energia-alan asiantuntijat.

"Energiaunionin päätöksentekoon tulisi sisällyttää entistä selkeämmät lausekkeet koskien erityisten sähkön varastointijärjestelmien potentiaalista lisäarvoa ja olennaisia rajoituksia", todetaan EU:n jäsenvaltioiden kansallisten tiedeakatemioiden yhteistyöjärjestön EASAC:n julkaisemassa raportissa.

EASAC:n 19.6.2017 julkaistun raportin Valuing dedicated storage in electricity grids (EASAC policy report 33) ovat laatineet yhteistyössä Euroopan johtavat tutkijat, taloustieteilijät ja energia-alan asiantuntijat. Raportin mukaan ennen marraskuussa 2016 julkaistua niin sanottua komission talvipakettia "Clean Energy for all Europeans”, energiapolitiikassa ei oltu juurikaan otettu huomioon sähkön varastointia.

EASAC:n raportti keskittyy kahteen tärkeään kysymykseen, joihin päättäjien on pureuduttava entistä määrätietoisemmin, kun talvipakettia hiotaan lopulliseen muotoonsa Euroopan parlamentin ja jäsenvaltioiden kanssa käytävissä neuvotteluissa:

  • Sitä mukaa kun uusiutuvista energianlähteistä tuotetun sähkön (tuuli- ja aurinkosähkön) tarjonta lisääntyy, sähkönsiirto- ja ‑jakeluverkkoihin voitaisiin liittää yhä useampia energian varastointijärjestelmiä ja parantaa siten sähköverkon joustavuutta lyhyellä aikavälillä muiden kilpailevien joustoratkaisujen, kuten joustavan sähköntuotannon, sähköverkkojen välisten yhteenliitäntöjen, kysyntäjouston ja tuotannon rajoittamisen, ohella.
  • Jakeluverkkoihin asennetaan jatkuvasti enemmän pienimuotoisia sähkön varastointijärjestelmiä, kun kuluttajat (pääasiassa kotitalouksien tuottaja-kuluttajat) hankkivat yhdistettyjä aurinkopaneeli- ja akkujärjestelmiä lisätäkseen omavaraisuuttaan kuluttamansa sähkön tuotannossa. Vuodesta 2013 lähtien Euroopassa on asennettu yli 40 000 pienvoimalaa, eli akkuun energiaa varastoivaa aurinkopaneelijärjestelmää, ja nyt kiinnostusta herättää yhä kasvavassa määrin potentiaalinen mahdollisuus liittää sähköautojen akut kotitalouksien sähköjärjestelmiin omakäyttöä varten.

EASAC:n raportti tunnistaa useita sähkön varastointiin liittyviä potentiaalisesti lisäarvoa tuottavia tekijöitä sekä olennaisia rajoituksia, jotka EU:n päättäjien tulisi ottaa huomioon kehittäessään ja ottaessaan käyttöön uusia käytäntöjä, joiden tavoitteena on taata, että sähköä voidaan toimittaa kuluttajille luotettavasti ja mahdollisimman alhaisilla kustannuksilla.

  • Varastointikustannukset ovat laskussa erityisesti litiumioniakkujen osalta, ja sähkön varastointi voisi olla kilpailukykyinen tapa tuoda lisäarvoa sähköverkkoihin, sillä se mahdollistaisi epätasaisen tuotannon ja verkon kuormien tasauksen, tehoreservien ylläpidon, sähköverkon kapasiteetin kasvattamisen sekä riittävän sähkön tuotannon varmistamisen.
  • Energian varastointi on erityisen tärkeää eristyneissä järjestelmissä, kuten saarilla, etäisillä seuduilla ja mikroverkoissa, joissa ei voida hyötyä alueellisen sähköverkon monimuotoisuudesta eikä tasata sähköntuotannon vaihteluja, kuten laajoissa yhteen liitetyissä sähköverkoissa Manner-Euroopassa.
  • Varastoinnin avulla ei voida merkittävästi vähentää varakapasiteetin tarvetta EU:ssa lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä, eivätkä kehitteillä olevat varastointiteknologiat ole vielä niin edistyneitä, että ne tarjoaisivat kilpailukykyisen ratkaisun energian kausivarastointiin sähköverkossa.
  • Sähköalan sidosryhmät saattavat olla vastahakoisia tekemään muutoksia, mutta EU:n sähkömarkkinamalli on tärkeä uudistaa, jotta jatkossa voidaan antaa sekä ajan että paikan mukaan vaihtelevia hintasignaaleja, jotka kannustavat tekemään niin sähkönsiirto- kuin ‑jakeluverkoissakin investointeja taloudellisesti kannattavimpiin joustoratkaisuihin (eli mahdollisesti myös sähkön varastointijärjestelmiin).
  • Tulevaisuudessa joustoratkaisujen hallintaa koskevan suunnittelun ja sääntelyn läpinäkyvyydestä tulee entistä tärkeämpää niin kilpailluilla kuin säännellyillä sähkömarkkinoilla, sillä sähköjärjestelmiin lisäjoustoa tuovien ratkaisujen marginaalihinta laskee sitä mukaa, mitä enemmän niitä otetaan käyttöön sähköverkossa.
  • Useimmat nykyisistä kuluttajille suunnatuista tariffirakenteista eivät anna lainkaan hintasignaaleja, tai joissakin tapauksissa ne saattavat tarjota kuluttajille vääristyneitä hintasignaaleja, jotka eivät anna oikeaa kuvaa sähköverkon todellisista kustannuksista. Tästä syystä tarvitaan uusia politiikkoja, joihin sisällytetään eri ajankohtina vaihtelevat tariffirakenteet sekä entistä älykkäämmät mittausmenetelmät. Niiden avulla voidaan hyödyntää erilaisten energiajärjestelmien yhdistämisestä ja useiden kotitalouksien sähkövarastojen yhteishallinnasta saatava potentiaalinen lisäarvo ja pienentää siten jakeluverkkojen ylikuormitusta.

EASAC:n raportin johtopäätöksenä todetaan, että energiavarastojen ja kilpailevien menetelmien oikeanlainen käyttöönotto tulevaisuudessa edellyttää yhdenmukaista linjanvetoa seuraavien politiikan instrumenttien osalta:

  • sähkömarkkinamalli (mukaan lukien tariffirakenteet ja verkonhaltijoiden sääntely)
  • sähköjärjestelmien hallintaa koskevat säännöt (säädökset, direktiivit ja verkkosäännöt)
  • teknologiainvestoinnit (läpinäkyvä suunnittelu sijoittajien luottamuksen lisäämiseksi)
  • kuluttajien ja tuottaja-kuluttajien osallistaminen (mukaan lukien omakäyttö).

Raportti on julkaistu 19. kesäkuuta 2017 Brysselissä. EASAC:n puheenjohtaja, professori Thierry Courvoisier kommentoi EASAC:n uusinta raporttia sen julkaisun yhteydessä seuraavasti: "Tämä analyysi sähköverkkoihin integroitavien energiavarastojen tuomasta potentiaalisesta lisäarvosta ja niiden rajoituksista tuotti yhden selkeän johtopäätöksen: jotta sähköä voidaan tuottaa kuluttajille luotettavasti ja mahdollisimman alhaisilla kustannuksilla, uusien varastointiteknologioiden tarjoamia tieteellisesti todettuja mahdollisuuksia ja rajoituksia on tärkeää tarkastella sähkömarkkinamallin uudistuksen ja investointistrategioiden laatimisen yhteydessä objektiivisesti ja läpinäkyvällä tavalla."

 

Raportti:

Raportti ja yhteenveto (englanniksi) ovat saatavilla osoitteessa www.easac.eu.

 

Lisätietoja:

Raportin laatineen työryhmän suomalaiset jäsenet:
Johtava tutkija Hannele Holttinen
VTT Technical Research Centre of Finland
puh. 020 722 5798
hannele.holttinen(at)vtt.fi

Erikoistutkija Juha Kiviluoma
VTT Technical Research Centre of Finland
puh. 020 722 6671
juha.kiviluoma(at)vtt.fi

Raportin vertaisarviointiryhmän suomalainen jäsen
Professori Matti Lehtonen
Aalto-yliopisto
puh. 040 581 5726
matti.lehtonen(at)aalto.fi

Raportin työryhmän puheenjohtaja
Professori Mark O’Malley
profmarkomalley(at)gmail.com

EASAC:n energiaohjelman johtaja
Tohtori William Gillett
william.gillett(at)easac.eu

 

----------------------------------

 

EASAC (European Academies’ Science Advisory Council) on EU:n jäsenvaltioiden, Norjan ja Sveitsin kansallisten tiedeakatemioiden yhteistyöelin, joka keskittyy Euroopan unionin päättäjien neuvonantoon. EASAC tarjoaa eurooppalaiselle tiedeyhteisölle keinon saada äänensä kuuluviin. EASAC:n kautta tiedeakatemiat voivat yhdessä tarjota EU:n instituutioiden politiikoista vastaaville päättäjille ja muille vaikuttajille riippumatonta, asiantuntevaa ja tutkimustietoon perustuvaa tiedepohjaista neuvontaa liittyen Euroopan unionin politiikkoihin.

EASAC:ssa Suomalaista Tiedeakatemiaa edustaa Tiedeakatemiain neuvottelukunta.

Suomalainen Tiedeakatemia
Mariankatu 5 A, 2. krs 
00170 Helsinki 

050-4620 890
acadsci (at) acadsci.fi

Hallintopäällikkö
Leila Sarajärvi
050-4620 890
leila.sarajarvi(at)acadsci.fi

Hallintosihteeri
Nina Rapelo
050-4620 889 
nina.rapelo(at)acadsci.fi
(erityisesti apuraha-asiat, rekisteriasiat)

Pääsihteeri
Pekka Aula
040-7030 952
pekka.aula(at)acadsci.fi