Asiantuntijaryhmä osallistuu julkiseen keskusteluun ja antaa lausunnon siitä, miten Suomen kriisinsietokykyä voidaan vahvistaa pitkällä aikavälillä.
– Tiedeyhteisössä on pohdittava, miten voimme Suomessa vastata kriiseihin entistä rationaalisemmalla ja oikeudenmukaisemmalla tavalla. Koronakriisi on riippumattoman tieteen paikka osoittaa lujaa asiantuntemusta ja näkemystä, toteaa Suomalaisen Tiedeakatemian esimies ja asiantuntijaryhmän puheenjohtaja Anna Mauranen.
Ryhmän tavoitteena on tarjota päätöksenteon tueksi tieteen näkökulma siihen, miten kriisikestävyyttä voidaan rakentaa seuraavan noin kymmenen vuoden aikana. Lausunnon konkreettisilla suosituksilla pyritään tukemaan suomalaista yhteiskuntaa huomioiden samalla globaalit kestävän kehityksen tavoitteet. Lausunto julkaistaan syksyn 2020 aikana. Ryhmä keskittyy pitempään aikajaksoon puuttumatta yksittäisiin, päivänpoliittisiin koronaviruksen hoitoa koskeviin toimenpiteisiin.
Ryhmässä tarkastellaan myös sitä, miten tutkittu tieto voi auttaa kansalaisia käsittelemään kriiseihin liittyviä arvokysymyksiä ja henkilökohtaisia valintoja.
– Pandemian yhteydessä on varsinaisten terveysuhkien ohella pohdittu paljon sitä, millainen elämä on hyvää ja merkityksellistä, kuvaa akateemikko Ilkka Niiniluoto.
Koronakriisi muuttaa totuttuja ajattelun ja tekemisen tapoja ja antaa mahdollisuuden uuteen suuntaan niin tiedeyhteisössä kuin yhteiskunnassa laajemmin. Ympäristön, ihmisen elämän ja jatkuvan talouskasvun vaatimuksen väliset suhteet joutuvat uuteen tarkasteluun. Tiedeakatemiat eri puolilla maailmaa ovat julkaisseet kannanottoja COVID-19 -pandemiaan liittyen ja nostaneet esiin erityisesti ilmaston suojelemiseksi tehtävät konkreettiset toimenpiteet.
-Pitkän aikavälin kehityksen huomioiminen on tässä tilanteessa äärimmäisen tärkeää ja kiinnostavaa, toteaa akateemikko Risto Nieminen.
Yhteiskunnallisen kriisikestävyyden kannalta usein esiin nousevat käsitteet, kuten luottamus, resilienssi ja osallisuus, ovat mukana jo ryhmän toimintatavassa. Se merkitsee muun muassa tiivistä ja molemminpuolista vuorovaikutusta kansalaistoimijoiden kanssa.
Akateemikko Eva-Mari Aro korostaa välittämisen merkitystä yhteiskunnan kriisikestävyyden vahvistamisessa.
– On toivottavaa, että tulevaisuuden Suomessa välittäisimme toisistamme ja ympäristöstämme enemmän: olisimme inhimillisempiä ja yhteisöllisempiä.
Asiantuntijaryhmä kokoaa yhteen huippututkijoita, joilta löytyy oman alansa tutkimusosaamisen ja laajojen kansainvälisten verkostojen lisäksi syvää ymmärrystä monitieteisestä yhteistyöstä, asiantunteva näkemys tieteen ja päätöksenteon suhteesta sekä aito halu olla mukana tukemassa Suomen pitkän aikavälin kriisinsietokykyä. Yhdentoista hengen ryhmässä edustettuina ovat niin luonnontieteet, lääketiede kuin humanistiset tieteet ja yhteiskuntatieteet. Asiantuntijaryhmän muodostavat tieteen akateemikot Eva-Mari Aro, Riitta Hari, Sirpa Jalkanen, Markku Kulmala, Risto Nieminen ja Ilkka Niiniluoto sekä Tiedeakatemian aiemmista esimiehistä professorit Arto Mustajoki, Kari Raivio, Jorma Sipilä ja Kirsi Tirri. Ryhmän puheenjohtaja on Suomalaisen Tiedeakatemian esimies Anna Mauranen.
Suomalainen Tiedeakatemia on yleistieteellinen seura, jonka jäseniksi kutsutaan ansioituneita tieteentekijöitä. Tiedeakatemia edistää tieteellistä tutkimusta sekä siihen liittyvää yhteistyötä ja yhteiskunnallista keskustelua muun muassa jakamalla apurahoja, järjestämällä keskustelutilaisuuksia sekä tekemällä lausuntoja ja aloitteita.
Lisätietoja:
Anna Mauranen, Suomalaisen Tiedeakatemian esimies, asiantuntijaryhmän puheenjohtaja
anna.mauranen@helsinki.fi, 040 5007 535
Pekka Aula, Suomalaisen Tiedeakatemian pääsihteeri
pekka.aula@acadsci.fi, 040 7030 952
Haastattelu- ja materiaalipyynnöt:
Rosa Rantanen, tiedekoordinaattori
rosa.rantanen@acadsci.fi, 050 3955 900