Tämä sivusto käyttää evästeitä (cookies). Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeet.

Suomalainen Tiedeakatemia | Finnish Academy of Science and Letters | Academia Scientiarum Fennica

Oikein hyvää Minna Canthin päivää!

Suomalainen Tiedeakatemia juhlistaa Minna Canthin päivää seuraavalla osalla sarjassa, joka esittelee naisia Suomalaisessa Tiedeakatemiassa. Dosentti Elsa Ryti valittiin toisena naisena Tiedeakatemian jäseneksi vuonna 1926, vain 31-vuotiaana.

Elsa Maria Rytillä (1895–1931) on merkittävä rooli Suomen naislääkäreiden ammatillisen tehtävänkuvan laajentamisessa: hän oli lääkäriksi valmistuneista naisista ensimmäinen, joka suuntasi uransa alusta alkaen lääketieteelliseen perustutkimukseen. Lahjakkaan tutkijan ura päättyi ennenaikaiseen kuolemaan.

Elsa Ryti syntyi vuonna 1895 Huittisissa. Hänen sisaruksistaan lienee tunnetuin isoveli Risto, josta tuli sittemmin itsenäisen Suomen viides presidentti. Elsa Ryti kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1913 ja aloitti Keisarillisessa Aleksanterin yliopistossa lääketieteen opinnot. Lisensiaatiksi hän valmistui vuonna 1921. Valmistumisensa jälkeen Ryti jatkoi tutkimustyötä Helsingin yliopiston bakteriologis-serologisessa laboratoriossa. Hänellä oli myös yksityisvastaanotto Helsingissä, ja hän toimi myös useissa organisaatioissa lääkärinä ja opettajana.

Töidensä ohessa Elsa Ryti valmisteli väitöskirjaansa. Ryti väitteli vuonna 1923 tohtoriksi ajalle tyypilliseen tapaan saksaksi serologian alan väitöskirjallaan ”Studien über das kulturelle und agglutinatorische Verhalten des Proteus vulgaris unter besonderer Berücksichtigung der x-Stämme”. Lääketieteen ja kirurgian tohtorin arvon hän sai vuonna 1924, viidentenä naisena Suomessa. 

Vuonna 1926 hänet nimitettiin Helsingin yliopiston bakteriologian ja serologian dosentiksi; Ryti oli Helsingin yliopistossa kolmas nainen, jolle myönnettiin dosentin arvo. Elsa Ryti oli työteliäs tutkija ja ensimmäinen Suomessa vastaväittäjänä toiminut nainen. Hän julkaisi lääketieteellisissä ammattijulkaisuissa huomattavan määrän tutkimuksia ja kirjoituksia. Bakteriologian ja serologian lisäksi Rytin tutkimukset käsittelivät sisätauteja ja yleislääketiedettä. 

Tieteellisen työnsä lisäksi Ryti koki tärkeäksi myös kansanterveystyön: hän teki myös merkittävän työn kansalaisten terveydenhoidon valistajana ollen yksi kansanterveystyön uranuurtajista Suomessa.

Elsa Rytin nousu tutkimustaivaan huipulle katkesi hänen kuolemaansa vain 36-vuotiaana. Hän oli jossain vaiheessa elämäänsä sairastunut tuberkuloosiin, minkä hoitotoimenpiteiden komplikaatioihin hän kuoli saksalaisessa parantolassa. Rytin palo tutkimukseen ei koskaan sammunut: vielä parantolan laboratoriossakin hän oli käynnistänyt uuden koesarjan.

Lisätietoa:

Hakosalo, Heini: Virkaa tekemässä – lääkärinaiset 1900-luvun alun Suomessa. Tieteessä tapahtuu 8/2008, s. 13–21.
Hakosalo, Heini: Elsa Ryti ja naisen mahdollisuudet 1920-luvun suomalaisessa lääketieteessä. Historiallinen aikakauskirja 110 (2012): 1, s. 35–50.

Naiset Suomalaisessa Tiedeakatemiassa:

Osa 1: filosofian tohtori Liisi Karttunen
Osa 2: lääketieteen ja kirurgian tohtori Elsa Ryti

Suomalainen Tiedeakatemia
Mariankatu 5 A, 3. krs 
00170 Helsinki 

050 4620 890
acadsci (at) acadsci.fi

Pääsihteeri
Pekka Aula
040 7030 952
pekka.aula (at) acadsci.fi  

Hallintopäällikkö
Leila Sarajärvi
050 4620 890
leila.sarajarvi (at) acadsci.fi

Tiedeviestinnän asiantuntija
Klaus Elfving
050 5876 527
klaus.elfving (at) acadsci.fi

Hallintosihteeri
Nina Rapelo
050 4620 889 
nina.rapelo (at) acadsci.fi

Hallintoassistentti
Suvi Salmi
050 5128 830
suvi.salmi (at) acadsci.fi

Akatemiasihteeri, tiedeneuvontahanke Sofi
Jaakko Kuosmanen
040 0601 716
jaakko.kuosmanen (at) acadsci.fi

Tiedeviestinnän asiantuntija, tiedeneuvontahanke Sofi
Nanna Särkkä
050 5208 366
nanna.sarkka (at) acadsci.fi