Ylen Pentulive -ohjelmassa koiranpennut saivat nimet yleisöäänestyksellä. Vaaleansinipantaisen pennun kutsumanimeksi tuli Ykä, Yrjö Väisälän mukaan. Mutta kuka oli tuo Yrjö Väisälä ja tunnetko hänen elämäntyönsä?
Yrjö Väisälä tunnetaan erityisesti tähtitieteilijänä ja optisten instrumenttien rakentajana. Hänen mukaansa on nimetty useita taivaankappaleita tai niiden osia: yksi Kuun kraattereista, kuten myös asteroidit 1573 Väisälä ja 2804 Yrjö. Myös neljä pyrstötähteä on nimetty hänen mukaansa.
Yrjö Väisälä syntyi vuonna 1891 ja kuoli vuonna 1971. Perheen sukunimi oli vuoteen 1906 Veisell. Veljeksistä myös Kalle ja Vilho tekivät merkittävän tieteellisen uran. Heidän mukaansa on nimetty Suomalaisen Tiedeakatemian Vilho, Yrjö ja Kalle Väisälän rahasto, joka jakaa vuosittain yli 1,5 miljoonaa euroa apurahoina nuorille tutkijoille.
Yrjö Väisälä kiinnostui jo kouluaikana tähtitieteestä ja muun muassa määritti tarkan kellonajan kotipihallaan tekemiensä mittausten perusteella. Hän opiskeli tähtitiedettä Helsingin yliopistossa professori Anders Donnerin oppilaana. Opiskelujen jälkeen hän siirtyi työskentelemään geodeettina. Töiden ohessa hän rakensi kaukoputkia. Kaukoputkissa ilmenneen ongelman Väisälä keksi kääntää apukeinoksi aiempaa tarkempien mittausten saavuttamiseksi: ideasta syntyi lopulta ansiokas väitöskirja, ja Yrjö Väisälä vihittiin tohtoriksi vuonna 1923.
Yrjö Väisälä nimitettiin Turun yliopistoon fysiikan professoriksi vuonna 1924 ja hoiti oman toimensa ohella myös vuonna 1928 perustettua tähtitieteen professuuria. Jälkimmäinen perustettiin Väisälän omasta aloitteesta. Vuonna 1952 Yrjö Väisälä perusti uuden observatorion Tuorlaan, ja tähtitornin lisäksi sinne rakennettiin optinen laboratorio.
Yrjö Väisälä ansioitui monilla eri aloilla. Geodesian alalla Väisälä tuli tunnetuksi kehittämällä maailmanlaajuiseen käyttöön levinneen valkoisen valon interferenssiin perustuvan pituudenmittauskeinon, Väisälä-komparaattorin. Väisälä ei koskaan patentoinut keksintöään. Optiikan alalla Väisälä tunnetaan paitsi teoreetikkona myös taitavana hiojana. Hän on rakentanut muun muassa useita teleskooppeja. Väisälä kehitti useita menetelmiä optiikan laadun ja peilin pinnan mittaukseen.
Tähtitieteen alalla Yrjö Väisälä keksi niin sanotun kaksoispistekeinon asteroidien etsimiseksi ja julkaisi oman yksinkertaisen ratalaskukeinon, jonka avulla uuden asteroidin rata saatiin nopeasti lasketuksi. Yhdessä tutkijaryhmänsä kanssa hän löysi Turun yliopiston Iso-Heikkilän tähtitornissa useita komeettoja ja yli 800 asteroidia. Sodan jälkeen Väisälä kehitti tähtikolmiomittausta. 1950-luvulla vasta perustetussa Tuorlan observatoriossa Väisälä alkoi tutkimaan maapallon pyörimistä ja erityisesti maantieteellisen leveysasteen pieniä muutoksia. Tähän tarkoitukseen hän kehitti zeniittiputken, joka oli ennennäkemättömän tarkka, mutta silti yksinkertainen käyttää. Tuorlan zeniittiputki oli käytössä useamman vuosikymmenen ja oli aikanaan yksi maailman tarkimmista havaintolaitteista. Myöhemmin satelliitit ja niistä tehdyt havainnot ovat korvanneet maailman zeniittiputkiverkoston.
Yrjö Väisälä oli Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen vuodesta 1933. Suomalaisen Tiedeakatemian kunniapalkinto hänelle myönnettiin vuonna 1951 ”poikkeuksellisen suurista ansioista, joita professori Väisälällä on klassillisen tähtitieteen teoreettisena kehittäjänä, havaitsevana tähtitieteilijänä ja fyysikkona, nimenomaan fysikaalisen optiikan alalla, sekä nerokkaana havaintovälineiden keksijänä ja rakentajana.”
YRJÖ VÄISÄLÄ
- syntyi vuonna 1891 Kontiolahdella, kuoli vuonna 1971 Rymättylässä
- geodeetti, tähtitieteilijä, fyysikko
- opiskelijana työskenteli havainnontekijänä yliopiston observatoriossa; hänen tehtäviinsä kuului Suomen virallisen ajan määrittäminen
- mukana perustamassa Ursaa vuonna 1921
- tähtitieteen tohtori vuonna 1923
- Turun yliopiston fysiikan professori vuodesta 1924 ja tähtitieteen professori 1928
- Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen vuodesta 1933
- Suomalaisen Tiedeakatemian kunniapalkinto 1951
- Jenny ja Antti Wihurin rahaston ensimmäinen tunnustuspalkinto vuonna 1951
- akateemikko vuosina 1951–1961
Lähde: Olli Lehto (2005): Oman tien kulkijat. Veljekset Vilho, Yrjö ja Kalle Väisälä. Otavan Kirjapaino Oy.
Kuva: Kuvakaappaus Ylen Pentulive-ohjelmasta