Tiedeakatemian vuosi 2022

Suomalaisen Tiedeakatemian toimintakertomukset julkaistaan vuosittain Vuosikirjassa, vuoden 2022 toimintakertomus löytyy Vuosikirjan verkkoversiosta täältä. Ohessa on esitetty Tiedeakatemian vuoden 2022 toiminta pääpiirteissään.

Hallitus ja pääsihteeri | Apurahat ja hankkeet | Palkinnot | Tilaisuudet ja tapahtumat | Tiede ja päätöksenteko | Kansainvälinen toiminta | Jäsenet | Nuorten Tiedeakatemia | Julkaisutoiminta | Muu toiminta

Suomalainen Tiedeakatemia on vuonna 1908 perustettu yleistieteellinen seura, jonka tehtävänä on edistää tieteellistä tutkimusta ja toimia korkeatasoista tiedettä edustavien tutkijoiden yhdyssiteenä.

Hallitus ja pääsihteeri

Vuosi 2022 oli Suomalaisen Tiedeakatemian 115. toimintavuosi. Tiedeakatemian hallituksen esimiehenä 2022 toimi Kimmo Kaski ja varaesimiehenä Tuula Linna. Hallituksen varainhoitajana jatkoi Pekka Ilmakunnas ja matemaattis-luonnontieteellisen osaston sihteerinä Juha Kinnunen. Humanistisen osaston sihteeriksi valittiin kauden 2019–2023 loppuun Päivi Pahta. Vuosijäseninä toimivat Johanna Mappes, Jari Ojala, Heta Pyrhönen ja Jukka Westermarck.

Suomalaisen Tiedeakatemian hallitus kokoontui vuoden aikana yhdeksän kertaa ja piti lisäksi yhden sähköpostikokouksen. Pääsihteerinä jatkoi Pekka Aula.

Tiedeakatemian hallituksen jäsenet muodostivat kertomusvuonna Emil Öhmannin Säätiön sekä Hilkka ja Otto Brusiinin Säätiön hallituksen.

Tiedeakatemiassa työskenteli toimintavuonna hallituksen nimittämänä Omaisuudenhoitotoimikunta, Palkintotoimikunta, Julkaisutoimikunta, Eettinen toimikunta ja Emil Aaltosen rahaston hoitokunta.

Humanistisen osaston valintatoimikunnassa toimivat syyskokoukseen 2022 asti Heikki Halila, Marja-Liisa Helasvuo, Anne Kovalainen, Marja-Kristiina Lerkkanen, Outi Merisalo, Pirjo Markkola, Martti Nissinen puheenjohtajana ja Sirkka Saarinen. Syyskokouksessa vaihtuivat Helasvuo ja Merisalo. Uusiksi valintatoimikunnan jäseniksi syyskokous valitsi Tuomas Forsbergin ja Minna Palander-Collinin.

Matemaattis-luonnontieteellisen osaston valintatoimikunnassa toimivat syyskokoukseen 2022 asti Kari Enqvist, Jyrki Heino, Juha Kere puheenjohtajana, Jouko Korppi-Tommola, Ilkka Norros, Asla Pitkänen, Kaisa Poutanen ja Kristiina Wähälä. Syyskokouksessa vaihtuivat Kere ja Pitkänen. Uusiksi valintatoimikunnan jäseniksi syyskokous valitsi Olli Ikkalan ja Sirpa Jalkasen.

Apurahat ja hankkeet

Vuonna 2022 Suomalainen Tiedeakatemia jakoi apurahoina lähes 2,5 miljoonaa euroa. Pääosa apurahoista suuntautui jatkokoulutukseen nuorille tutkijoille.

Jatkokoulutusapurahojen suuruus oli 26 000 euroa. Toimintavuonna tohtoriopintoapurahan yhteyteen ei enää myönnetty yliopistokorvausta, vaan apurahojen yhteydessä voi hakea apurahaa myös tutkimuksista syntyviin kuluihin. Henkilökohtaisia apurahoja ei myönnetty Tiedeakatemian jäsenille. Vuonna 2021 tehdyn päätöksen mukaisesti toimintakauden aikana aloitettiin apurahojen jakovaran nostaminen vaiheittain.

Apurahahakemukset arvioivat Tiedeakatemian hallituksen nimeämät arvioitsijat, jotka edustavat korkeinta asiantuntemusta aloillaan. Tiedeakatemian hallitus päätti apurahoista arvioitsijalausuntojen pohjalta. Tiedeakatemian hallinnoimien rahastojen ja säätiöiden apurahakäsittelyssä on huomioitu apurahojen arvioijien ja päätösten tekijöiden mahdolliset jääviydet.

Kertomusvuonna Vilho, Yrjö ja Kalle Väisälän rahastosta jaettiin apurahoja matemaattis-luonnontieteellisille tutkimusaloille 58. kerran. Apurahoja jaettiin noin 1,75 miljoonaa euroa. Rahastoon tuli yhteensä 253 hakemusta, kokonaissummaltaan noin 5,7 miljoonaa euroa.

Väisälän rahastosta myönnettiin apuraha 75 hakijalle. Näistä 55 sai 26 000 euron suuruisen jatkokoulutusapurahan, joka edellyttää päätoimista tieteellistä työtä yhden vuoden ajan. Osavuotinen jatkokoulutusrahoitus myönnettiin 11 saajalle. Jatkokoulutusapurahan yhteydessä myönnettiin 5 apurahaa tutkimuksesta syntyviin kuluihin. Apurahoja lyhyisiin tutkimusvierailuihin ulkomaille myönnettiin 12, joista kolme jatkokoulutusapurahojen yhteydessä.

Eino Jutikkalan rahasto jakoi 15. kerran humanistiseen tutkimukseen tarkoitettuja apurahoja. Tiedeakatemian humanistisen osaston hakualat on jaettu kahteen koriin. Kertomusvuonna hakualoina olivat arkeologia, historia, oikeustiede ja yhteiskuntatiede. Rahastoon tuli yhteensä 302 hakemusta, kokonaissummaltaan noin 8,2 miljoonaa euroa. Apuraha myönnettiin Jutikkalan rahastosta 19 hakijalle kokonaissumman ollessa yhteensä noin 504 400 euroa. Kaikki apurahat myönnettiin alkuvaiheessa oleville väitöskirjantekijöille.

Tiedeakatemian Matematiikan rahastosta maksettiin apurahoja ja palkintoja noin 114 000 euroa, joka sisälsi 80 000 euron tuen International Mathematical Union General Assemblyn ja Fields-mitalin jakotilaisuuden järjestämiseksi. Tiedeakatemian hallinnoima Emil Öhmannin Säätiö jakoi apurahoina 56 190 euroa. Hilkka ja Otto Brusiinin Säätiö myöntää apurahoja joka toinen vuosi: vuonna 2022 säätiö jakoi apurahaa 48 200 euroa. Emil Öhmannin Säätiö myönsi lisäksi yhdelle apurahansaajalle yhteensä 3000 euroa Instituutti-apurahaa, joka on tarkoitettu lyhytaikaiseen tutkimustyöskentelyyn Suomen Saksan-instituuttiin Berliiniin.

Tiedeakatemia osallistui vuonna 2022 seitsemättä vuotta Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan post doc -pooliin. Vuonna 2022 jakosumma oli 200 000 euroa. Vuoden aikana Väisälän rahastosta myönnettiin 148 000 ja Jutikkalan rahastosta 49 700 euroa. Jakamatta jäänyt 2 300 euroa siirrettiin jaettavaksi vuonna 2023.

Tiedeakatemian, Suomen Tiedeseuran, Ranskan Suomen instituutin, Ranskan Suomen-suurlähetystön ja Ranskan korkeakoulutuksen, tutkimuksen ja innovaation ministeriön yhteinen Maupertuis-ohjelma jakoi 25 kansainvälistä liikkuvuutta tukevaa apurahaa tutkimus- ja asiantuntijavierailuihin. Vuonna 2022 päätettiin, että Tiedeakatemia ei ole enää mukana ohjelmassa vuodesta 2023.

Toimintavuonna hallitus päätti perustaa Suomalaisen Tiedeakatemian Väisälä-hankeapurahan, joka on tarkoitettu Suomessa toimivalle tutkijauran vakinaistamispolun alkuvaiheen tutkijalle oman tutkimusryhmän perustamiseen ja ryhmän tutkimuskuluihin. Ensimmäinen apurahakierros päätettiin järjestää 2023 alussa.

Toimintavuonna valmisteltiin merkittävä Tieteen historia -hanke, jossa päävastuullisina toimijoina ovat Suomalainen Tiedeakatemia ja Suomen Tiedeseura. Hankkeen tavoitteena on koota muistitietoa suomalaisilta tieteentekijöiltä sekä tuottaa kirjasarja itsenäisen Suomen tieteen historiasta. Hankkeen tiedekoordinaattoriksi palkattiin Stefan Nygård, joka työskentelee Suomalaisessa Tiedeakatemiassa.

Palkinnot

Suomalaisen Tiedeakatemian vuoden 2022 kunniapalkinto, suuruudeltaan 30 000 euroa, myönnettiin akateemikko Sirpa Jalkaselle tunnustukseksi hänen suurista tieteellisistä ansioistaan immunologian alalla. Jalkaselle myönnettiin myös Tiedeakatemian mitali nro 34.

Kahdettatoista kertaa jaettava Suomalaisen Tiedeakatemian humanistipalkinto, suuruudeltaan 15 000 euroa, myönnettiin akatemiatutkija Carita Kiilille Tampereen yliopistosta.

Tiedeakatemian vuoden 2022 Väisälän palkinnot myönnettiin apulaisprofessori Vesa Julinille Jyväskylän yliopistosta ja apulaisprofessori Katrianne Lehtipalolle Helsingin yliopistosta. Palkinnot myönnettiin 23. kerran, ja ne ovat suuruudeltaan 15 000 euroa.

Joka kolmas vuosi jaettava Eino Jutikkalan historiapalkinto myönnettiin professori Jari Elorannalle. Palkinto on suuruudeltaan 15 000 euroa.

Tiedeakatemia esitti kertomusvuonna ehdokkaan Balzan Prize, Gad Rausing Priset, Körber Prize, Louis-Jeantet Prize, Nils Klim Prize ja Olav Thon Foundation’s International Research Award for Mathematics/Natural Sciences and Medicine -palkintojen saajiksi.

Kansallisista palkinnoista Tiedeakatemia esitti vuoden aikana ehdokkaita Alfred Kordelinin palkintoon ja Tiedonjulkistamisen valtionpalkintoon.

Tilaisuudet ja tapahtumat

Suomalainen Tiedeakatemia järjesti vuoden 2022 aikana teemailtoja läpi vuoden. Koronapandemiasta johtuen helmikuun tilaisuus järjestettiin vielä kokonaan verkon välityksellä niin, että lähetyspaikalla olivat läsnä ainoastaan tilaisuuden puhujat. Maaliskuusta alkaen tapahtumat olivat avoinna myös yleisölle. Tämän lisäksi tilaisuudet olivat suureksi osaksi katsottavissa myös suorana lähetyksenä verkon välityksellä. Tapahtumat saivat kiitettävän määrän seuraajia.

Teemaillat vuonna 2022:

14.2. Teemailta: Perustutkimus     

  • Suora lähetys Suomalaisen Tiedeakatemian tiloista
  • Vuoden 2022 ensimmäisessä teemaillassa keskusteltiin perustutkimuksesta ja sen merkityksestä yhteiskunnan kehitykselle ja hyvinvoinnille. Puhujina olivat rehtori, professori Keijo Hämäläinen Jyväskylän yliopistosta, dekaani, professori Päivi Pahta Tampereen yliopistosta sekä Elinkeinoelämän keskusliiton hallituksen puheenjohtaja Jaana Tuominen. Keskustelua veti Tiedeakatemian esimies, professori Kimmo Kaski.
  • Tallenne katsottavissa verkossa toistaiseksi

31.3. Suomalainen kriisinkestävyys 2020-luvulla

  • Helsingin yliopiston juhlasali, suora lähetys verkossa
  • Tilaisuudessa keskusteltiin kriisinkestävyydestä laaja-alaisesti. Tilaisuuden avasivat Suomalaisen Tiedeakatemian pääsihteeri, professori Pekka Aula ja Maanpuolustuskurssiyhdistyksen puheenjohtaja, korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Kari Kuusiniemi. Lisäksi tilaisuuden aluksi kuultiin puolustusministeri Antti Kaikkosen puhe.
  • Paneelikeskustelun moderaattorina toimii Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja Emilia Kullas. Panelisteina olivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtaja Mika Salminen, valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Leena Mörttinen, Suomen kansallisoopperan ja -baletin pääjohtaja Gita Kadambi, Helsingin yliopiston tutkija, akateemikko Markku Kulmala sekä Euroopan hybridiuhkien torjunnan huippuosaamisen keskuksen johtaja Teija Tiilikainen.
  • Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Maanpuolustuskurssiyhdistyksen kanssa.
  • Tallenne on katsottavissa toistaiseksi

10.5. Monitieteistä ilmasto- ja terveystutkimusta Itä-Suomen yliopistossa

  • Itä-Suomen yliopisto, Kuopion kampus
  • Seminaarin järjestivät yhteistyössä Suomalainen Tiedeakatemia ja Itä-Suomen yliopisto. Itä-Suomen yliopistossa luonnontieteiden, terveystieteiden ja yhteiskuntatieteiden tutkijat tekevät ilmastotutkimusta yhteistyössä monitieteellisesti. Seminaarissa kuultiin muun muassa fyysikon, ympäristötieteilijän, aivotutkijan ja oikeustieteilijän näkökulma tutkimukseen.
  • Seminaarin avasivat dekaani Kari Lehtinen ja Suomalaisen Tiedeakatemian esimies Kimmo Kaski. Tilaisuuden puhujia olivat professori Kimmo Kaski, professori Annele Virtanen, apulaisprofessori Pasi Jalava, professori Tarja Malm ja yliopistonlehtori Tuula Honkonen.

12.9. Teemailta: Tiede ja Ukraina nyt

  • Säätytalo, suora lähetys verkossa
  • Miten sota Ukrainassa muuttaa sitä, miten näemme Euroopan lähihistorian ja historiaa laajemmin? Miten käynnissä oleva sota vaikuttaa eurooppalaiseen tieteen kenttään ja yksittäisen tieteentekijän tutkimustyöhön?
  • Aiheesta alustivat Helsingin yliopiston poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma ja Jyväskylän yliopiston eläinekologian professori Tapio Mappes.
  • Tallenne on katsottavissa toistaiseksi

10.10. Teemailta: Ilta humanistisille tieteille

  • Säätytalo, suora lähetys verkossa
  • Tiedeakatemian lokakuun tilaisuus juhlisti humanistisia tieteitä. Illassa jaettiin Suomalaisen Tiedeakatemian humanistipalkinto sekä Eino Jutikkalan historiapalkinto ja kuultiin palkinnonsaajien puheenvuorot omasta tutkimuksestaan. Tiedeakatemian humanistipalkinnon vastaanotti akatemiatutkija Carita Kiili ja Eino Jutikkalan historiapalkinnon professori Jari Eloranta.
  • Lisäksi julkistettiin Eino Jutikkalan rahaston, Emil Öhmannin Säätiön sekä Hilkka ja Otto Brusiinin Säätiön apurahojen saajat.
  • Tallenne on katsottavissa toistaiseksi

14.11. Teemailta: Energia

  • Säätytalo, suora lähetys verkossa
  • Marraskuun teemailta avasi näkymiä tulevaisuuden energiavalintoihin. Miltä näyttävät huomisen energiaratkaisut ja niiden vaikutukset ympäristöön, yhteiskuntaan, talouteen ja yksilöiden käyttäytymiseen?
  • Aiheesta alustivat Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lund, Suomen ympäristökeskuksen tutkimusprofessori Paula Kivimaa (Ilmastonmuutoksen strateginen ohjelma) sekä Aalto-yliopiston taloustieteen professori Matti Liski.
  • Tallenne on katsottavissa toistaiseksi

12.12. Teemailta: Ilta matemaattis-luonnontieteellisille tieteille

  • Säätytalo, suora lähetys verkossa
  • Tiedeakatemian joulukuun teemailta omistettiin matemaattis-luonnontieteellisille tieteille. Tilaisuudessa jaettiin Suomalaisen Tiedeakatemian vuoden 2022 Väisälän palkinnot ja kuultiin palkinnonsaajien esitykset omasta tutkimuksestaan ja tieteenalastaan. Palkinnot vastaanottivat apulaisprofessori Vesa Julin ja apulaisprofessori Katrianne Lehtipalo.
  • Lisäksi tilaisuudessa julkistettiin Suomalaisen Tiedeakatemian Vilho, Yrjö ja Kalle Väisälän rahaston apurahojen saajat
  • Tallenne on katsottavissa toistaiseksi

Toukokuun tilaisuus järjestettiin Kuopiossa yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa. Lokakuussa Tiedeakatemia osallistui Nobel-keskustelutapahtumaan yhdessä muiden suomalaisten tiedeakatemioiden ja Helsingin Sanomien kanssa; tilaisuus toteutettiin suorana lähetyksenä Sanoma-talosta.

Tiedeakatemian osastojen kokoukset järjestettiin maaliskuussa etätapahtumina. Sääntömääräisistä kokouksista huhtikuun kevätkokous järjestettiin hybriditoteutuksena siten, että osa osallistujista oli kokoustilassa ja osa etänä, ja syyskokous marraskuussa vain Säätytalolla ilman etäosallistumismahdollisuutta.

Tiedeakatemian ryhmistä kasvatus- ja psykologiatieteiden ryhmä järjesti 16.3. tilaisuuden ”COVID-19-pandemian jäljet oppilaitoksissa ja perheissä” Kansallismuseon auditoriossa hybriditoteutuksena.

Suomalaisen Tiedeakatemian historian ensimmäinen Tiedematinea järjestettiin 9.12. Mariankadulla. Tiedematinea on Tiedeakatemian jäsenille tarkoitettu keskustelutilaisuuksien sarja. Historian ensimmäinen Tiedematinea käynnisti Suomen tieteen historia -hankkeen ja tilaisuudessa julkistetiin historiahankkeen muistitietokeräys.

Tiede ja päätöksenteko

Toimintavuonna vakiinnutettiin tiedeneuvonnan kehittämishanke Sofin toiminta osaksi Suomalaista Tiedeakatemiaa. Sofin onnistumisista ja opeista tehtiin analyysi ja suunniteltiin työn jatkoa. Työn pidempiaikaisena tavoitteena on, että Suomessa tehdään maailman viisaimmat yhteiskunnalliset päätökset. Tulevien vuosien työn tueksi tehtiin strategista suunnittelua yhdessä Tiedeakatemian hallituksen kanssa. Työtä päätettiin kohdentaa erityisesti seuraaville painopisteille: 1) Tuetaan tutkijoita tehokkaassa ja tuloksekkaassa vaikuttamisessa; 2) Toimitaan koolle kutsujana ja rakennetaan vahvempia yhteyksiä tieteen ja päätöksenteon välille; 3) kehitetään tieteen ja päätöksenteon vuorovaikutusta tukevia uusia toimintamalleja.

Tiedeakatemia sai tieteen yhteiskunnallista vaikuttavuutta edistävälle toiminnalle yhden miljoonan euron lisärahoituksen seuraavaksi neljäksi vuodeksi Jane ja Aatos Erkon säätiöltä. Hankkeessa kehitetään uudenlaisia tapoja koota ja kanavoida tuoretta laadukasta tutkimustietoa sekä asiantuntija-analyysia yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi. Vuoden aikana toteutettiin niin sanottuja tiedesparrauksia kahden ministeriön kanssa ja hankkeen työtä esiteltiin seitsemässä Euroopan maassa.

Kansainvälinen toiminta

Tiedeakatemia vahvisti olemassa olevia ja rakensi uusia kansainvälisiä suhteita eritoten tiede ja päätöksenteko -toiminnon puitteissa. Tiedeakatemia järjesti useita keskusteluja eurooppalaisten tiedeakatemioiden kanssa tietopohjaisesta päätöksenteosta ja tiedeakatemioiden roolista tulevaisuuden yhteiskunnassa. Tiedeakatemia kävi Saksassa Leopoldinan, Hollannissa KNAWin (The Royal Netherlands Academy of Arts and Sciences) ja Skotlannissa RSEn (The Royal Society of Edinburgh) vieraana. SCNATin (Swiss Academy of Sciences) kanssa järjestettiin etätapaaminen ja Estonian Academy of Sciences kävi vierailulla Mariankadulla. Tiedeakatemia osallistui Suomen edustajana Vilnassa järjestettyyn European Science Advisors Forumin vuosikokoukseen ja oli kutsuvieraana Euroopan komission JRCssa (Joint Research Centre), Hollannin WRRssa (The Netherlands Scientific Council for Government Policy) ja Iso-Britannian Cabinet Officessa. Toimintaa esiteltiin myös SAPEAn (Science Advice for Policy by European Academies) Science Advice at Times of Crises -konferenssissa Brysselissä.

Suomalaisen Tiedeakatemian yhteyksiä kansainvälisiin tiedejärjestöihin hoidettiin pääsääntöisesti tiedeakatemioiden yhteiselimen Suomen Tiedeakatemiat -yhteistyöneuvoston (CoFA) kautta. CoFA:n johtoryhmän jäsenenä toimi esimies ja hänen varamiehenään varaesimies. Johtoryhmään kuului myös pääsihteeri ilman päätäntäoikeutta. CoFA:n kansainvälisten asioiden toimikunnassa (KAT) Tiedeakatemiaa edustivat Anna Mauranen, joka oli toimikunnan puheenjohtaja, ja Olavi Nevanlinna. CoFA:n Ihmisoikeuskomitean puheenjohtajana toimi Liisa Laakso.

Suomalainen Tiedeakatemia jatkoi viidettä vuotta Suomen Tiedeakatemiat -yhteistyöneuvosto CoFAn vastuuakatemiana. CoFA on tärkeä osa Suomen tiedeakatemiajärjestelmän uudistumista ja suuntautumista tulevaisuuteen. Sopimuksen puitteissa tiedeakatemiat osallistuvat yhä vahvemmin tiedeyhteisön kehittämiseen ja sen kansainvälistymiseen. Toimintavuonna tehtiin tiedeakatemioiden CoFAn perustamissopimuksen mukainen päätös siirtää CoFAn toiminta Tiedeakatemian hallinnon alta Suomen Tiedeseuran hallinnoitavaksi. Tiedeseuran kanssa käytyjen neuvotteluiden jälkeen CoFAn sihteeristön muutto toteutui joulukuussa.

CoFAn kautta Suomalaisen Tiedeakatemian jäseniä oli luottamustehtävissä useissa kansainvälisissä tiedeorganisaatioissa: EASACissa Mats Gyllenberg, Maija Tenkanen, Jukka Seppälä, Pirjo Peltonen-Sainio ja Hanna Tuomisto, ISC:ssä Anna Mauranen, Ahti Salo, Pekka Aula (maaliskuuhun) ja Mari Vaattovaara, UAI:ssä Mika Kajava, Kansainvälisessä ihmisoikeusverkostossa Liisa Laakso, ALLEAssa Krista Varantola ja Risto Kunelius, Euro-CASE:ssa Mikko Hupa (maaliskuuhun), SAPEAssa Jukka Seppälä, ja IAP:ssä Elina Ikonen ja Olli Vapalahti.

Suomalainen Tiedeakatemia nimeää jäseniä kansalliskomiteoihin. Polaarialueiden tutkimuksen kansallisen komitean (SCAR, IASC) Tiedeakatemian varsinaisena edustajana toimi Atte Korhola varaedustajanaan Juha Pekka Lunkka. Tähtitieteen kansallisen komitean (IAU) edustajana oli Karri Muinonen. Radiotieteen kansalliskomitean (URSI) edustajina olivat Karri Muinonen ja Esa Kallio varaedustajanaan Ilya Usoskin. Merentutkimuksen kansallisessa komiteassa (SCOR) edustajana oli Kimmo Kahma. Kvartääritutkimuksen kansallisen komitean (INQUA) edustajana toimi Juha Pekka Lunkka. Suomen mekaniikan kansalliskomiteassa (IUTAM) edustajana oli Ilkka Norros ja Geologian kansalliskomiteassa (IUGS) Juha Pekka Lunkka.

STS forumissa Kiotossa Japanissa Tiedeakatemiaa edusti Kimmo Kaski.

Jäsenet

Suomalaisen Tiedeakatemian kunniajäseniksi kutsuttiin kevätkokouksessa professori Marjatta Hietala, professori Bengt Holmström ja akateemikko Risto Nieminen. Heille myönnettiin myös Tiedeakatemian mitalit numerot 35–37.

Vuoden 2022 lopussa Suomalaisella Tiedeakatemialla oli 832 kotimaista ja 172 ulkomaista jäsentä.

Kevätkokouksessa 22. huhtikuuta Tiedeakatemiaan kutsuttiin 27 uutta kotimaista jäsentä ja 4 ulkomaista jäsentä.

Uusiksi jäseniksi matemaattis-luonnontieteelliseen osastoon valittiin Juha Honkala (Turun yliopisto), Kaarle Hämeri (Helsingin yliopisto), Janne Laine (Aalto-yliopisto), Perttu Lindsberg (Helsingin yliopisto), Hannes Lohi (Helsingin yliopisto), Seppo Mattila (Turun yliopisto), Eeva Moilanen (Tampereen yliopisto), Taina Rantanen (Jyväskylän yliopisto), Zhipei Sun (Aalto-yliopisto), Nikolai Tkachenko (Tampereen yliopisto), Marko Virta (Helsingin yliopisto) ja Guoying Zhao (Oulun yliopisto).

Humanistiseen osastoon valittiin uusiksi jäseniksi Juhana Aunesluoma (Helsingin yliopisto), Kaisa Aunola (Jyväskylän yliopisto), Sara Heinämaa (Jyväskylän yliopisto), Pekka Kujamäki (University of Graz), Mikko Laitinen (Itä-Suomen yliopisto), Outi Lehtipuu (Helsingin yliopisto), Ulla Liukkunen (Helsingin yliopisto), Lauri Nummenmaa (Valtakunnallinen PET-keskus), Matti Peikola (Turun yliopisto), Raimo Siltala (Turun yliopisto), Pamela Slotte (Åbo Akademi), Eero Vaara (University of Oxford), Hannu Vartiainen (Helsingin yliopisto), Kustaa H. J. Vilkuna (Jyväskylän yliopisto) ja Jussi Ylikoski (Oulun yliopisto).

Suomalaisen Tiedeakatemian ulkomaisiksi jäseniksi valittiin Manfred J. Holler (University of Hamburg, Saksa), Antti Pulkkinen (NASA Goddard Space Flight Center, USA), Peter Adolf Schwerdtfeger (Massey University, Uusi-Seelanti) ja Herbert Sixta (Aalto-yliopisto).

Tiedeakatemian varsinaisten jäsenten joukosta poistuvat Antti Ahlström, Risto Alapuro, Henry Bacon, Lauri Eskola, Eero Holopainen, Veli-Pekka Järveläinen, Juhani Kakkuri, Aarne Kinnunen, Simo Knuuttila, Heikki Leskinen, Jaakko Nousiainen, Heikki Palva, Markus Pessa, Kalevi Pihlaja, Tuomo Polvinen, Olavi Riihinen, Rauno Ruuhijärvi, Hannu Saloniemi, Olli Tammi, Aimo Tietäväinen, Peter Tigerstedt ja Päiviö Tommila.

Tiedeakatemian tietoon on tullut, että ulkomaisten jäsenten joukosta ovat poistuneet Helmut Moritz, Yurij Reshetnyak, Jouni Uitto ja Edward Wilson.

Nuorten Tiedeakatemia

Vuosi 2022 oli Nuorten Tiedeakatemian (Young Academy Finland YAF) viides kokonainen toimivuosi. Nuorten Tiedeakatemian perustarkoituksena on edistää tiedettä erityisesti nuorten, tieteellisen uransa alkuvaiheessa olevien tutkijoiden näkökulmasta. Nuorten Tiedeakatemian hallituksen puheenjohtajana toimi Jenni Raitoharju 16.9. asti ja Olli-Ville Laukkanen 16.9. alkaen. Toimintavuonna Nuorten Tiedeakatemiassa oli kaikkiaan 84 jäsentä ja 53 alumnia.

Nuorten Tiedeakatemian perustamiseen vaikutti keskeisesti vuonna 2017 saatu Emil Aaltosen Säätiön miljoonan euron lahjoitus Nuorten Tiedeakatemian perustamiseksi. Lahjoituksen pohjalta perustettiin Emil Aaltosen erillisrahasto. Nuorten Tiedeakatemia toimii Suomalaisen Tiedeakatemian yhteydessä. Nuorten Tiedeakatemia laatii toiminnastaan oman toimintakertomuksensa vuosittain.

Julkaisutoiminta

Toimintavuonna ilmestyi ensimmäinen numero Tiedeakatemian uudesta monitieteisestä julkaisusarjasta Annales Academiae Scientiarum Fennicae. Sarjan käynnistämiseksi oli tehty toimia jo vuonna 2021, ja konkreettiseen julkaisuvaiheeseen päästiin syksyllä 2022. Jatkossa sarja ilmestyy verkossa kaksi kertaa vuodessa ja on luettavissa vapaasti journal.fi-alustalla.

Ensimmäisessä numerossa olivat mukana kaikki kolme julkaisukieltä – suomi, englanti ja ruotsi – ja monipuolinen valikoima niin luonnontieteellisiä kuin humanistis-yhteiskunnallisia aloja. Kaikkineen AASF 1/2022 sisälsi kahdeksan tutkimusartikkelia.

Vuonna 2022 ilmestyi lisäksi Tiedeakatemian Vuosikirja suomeksi ja englanniksi.

Tiedeakatemian julkaisutoimikunnan puheenjohtajana toimi Risto Nieminen ja varapuheenjohtajana Anna Mauranen. Muut jäsenet olivat pääsihteeri Pekka Aula, Kimmo Kaski, Heta Pyrhönen, Jari Eloranta, Jaakko Husa, Päivi Pahta, Tapio Salmi, Hannu Sariola ja Erkki Tomppo. Jäsenet asettuivat itse ehdolle julkaisutoimikuntaan. Julkaisutoimikunta piti vuoden aikana yhden kokouksen.

Tiedeakatemian tieteellisen kirjallisuuden vaihtotoimintaa hoitaa Tieteellisten seurain valtuuskunnan vaihtokeskus. Vuoden 2022 lopussa Tiedeakatemialla oli 53 ulkomaista vaihtokumppania, ja vaihtoon lähetettiin yhteensä 54 julkaisua.

Tiedeakatemian ja Tiedeseuran julkaisutoimintaa koordinoimaan perustettu yhteinen julkaisutoimikunta aloitti toimintansa vuoden 1996 alussa. Toimikunta valitaan kolmivuotiskaudeksi ja toimikunnan puheenjohtajaksi on valittu vuorovuosin Tiedeakatemian ja Tiedeseuran edustaja. Kauden 2021–2023 puheenjohtaja toimii Suomalaisen Tiedeakatemian edustaja Jari Ojala.

Muu toiminta

Hallitus on vuoden aikana pyynnöstä ehdottanut jäseniä useisiin työryhmiin ja toimielimiin. Tiedeakatemialla on edustajia monissa eri kotimaisissa ja ulkomaisissa instituutioissa ja organisaatioissa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisten asioiden foorumin jäsenenä toimi varaesimies Anna Mauranen. Foorumi on asetettu kaudeksi 2020–2023.

Suomalainen Tiedeakatemia on Tieteellisten Seurain Valtuuskunnan (TSV) jäsen. TSV:n hallituksessa olivat Tiedeakatemian edustajina Arto Haapala (varajäsen Elina Ikonen) sekä Anna Mauranen (varajäsen Kimmo Kaski).

Pekka Ilmakunnas osallistui Tiedeakatemian edustajana TSV:n kevätkokoukseen maaliskuussa ja syyskokoukseen syyskuussa. Julkaisufoorumin ohjausryhmässä Tiedeakatemian edustajana on toiminut Risto Nieminen.

Tiedeakatemian edustajina Alfred Kordelinin säätiön hallituksessa olivat Jukka Seppälä (varallaan Keijo Hämäläinen) sekä Hannu Riikonen (Mari Vaattovaara) 6.11. asti ja Anna Mauranen (Mari Vaattovaara) 7.11. alkaen. Edustajina säätiön tieteen jaostossa olivat Sami Pihlström (varallaan Tuomas Forsberg) sekä Eija Kalso (Hilkka Soininen) 6.11. asti ja Tapio Mappes (Gabriel Sanus) 7.11. alkaen. Kansanvalistuksen jaostossa edustajana oli Markku Löytönen (Risto Nieminen). Kirjallisuuden jaostossa edustajina olivat Heta Pyrhönen (Marjatta Palander) 6.11. asti ja Sari Kivistö (Tomi Huttunen) 7.11. alkaen. Taiteen jaostossa toimivat Ville Lukkarinen (Annika Waenerberg) 6.11. asti ja Helmi Järviluoma-Mäkelä (Arto Haapala) 7.11. alkaen.

Suomen eläin- ja kasvitieteen julkaisutoimikunnassa Tiedeakatemian edustajina olivat Jaana Bäck ja Jukka Jernvall. Ulkopolitiikan tutkimussäätiössä edustajana oli Tapio Raunio. Säätiöiden post doc -poolissa Tiedeakatemian edustajana oli Anna Mauranen varallaan Kaisa Nyberg. Kansallisessa LUMA-neuvottelukunnassa Tiedeakatemian edustajana toimi pääsihteeri Pekka Aula. Tutkimuksen vaikuttavuuden tukisäätiön hallituksessa Tiedeakatemian nimeämänä jäsenenä oli Anna Mauranen.

Suomen Akatemian tieteellisissä toimikunnissa oli vuoden 2022 lopussa Suomalaisen Tiedeakatemian jäseniä seuraavasti: Petri Karonen ja Matti Miestamo kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnassa, Ari Jokinen, Timo Repo ja Marjo Yliperttula luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunnassa sekä Jussi Kukkonen, Toni Laaksonen, Jorma Palvimo ja Anne Toppinen biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunnassa. Heistä Petri Karonen ja Jussi Kukkonen toimivat toimikunnan puheenjohtajana. Suomen Akatemian hallituksessa ovat toimineet Kari Elenius, Johanna Myllyrinne puheenjohtajana ja Kirsi Tirri. Strategisen tutkimuksen neuvostossa on toiminut Anne Kovalainen.

Pekka Ilmakunnas osallistui Tiedeakatemian edustajana Kiinteistö Oy Mariankatu 5–7 varsinaiseen yhtiökokoukseen maaliskuussa. Pekka Aula oli kiinteistöyhtiön hallituksen jäsen osan vuotta ja hänen tilalleen valittiin Pekka Ilmakunnas, joka toimi myös hallituksen puheenjohtajana.

Pekka Aula edusti Tiedeakatemiaa Suomen eläin- ja kasvitieteen julkaisutoimikunnan vuosikokouksessa maaliskuussa sekä Säätiöt ja rahastot ry:n kevätkokouksessa. Leila Sarajärvi edusti Tiedeakatemiaa Säätiöt ja rahastot ry:n syyskokouksessa. Pekka Ilmakunnas osallistui Tiedeakatemian edustajana Vaisala Oyj:n yhtiökokoukseen maaliskuussa.

Tieteen päivien ohjelmatoimikunnassa Tiedeakatemiaa edusti Maria Lähteenmäki ja ohjausryhmässä Pekka Aula.